Ero sivun ”Aarnikotka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 55 Wikidatan sivulle d:q130223 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Griffin.png|thumb|180px|Heraldinen aarnikotka]]
'''Aarnikotka''', '''vaakalintu''' tai '''griippi''' (kreikaksi ''γρυψ'') on [[taruolento]], jolla on [[kotkat|kotkan]] [[pää]], [[siipi|siivet]] ja [[jalka|jalat]] etujalkoina, [[leijona]]n vartalo, takajalat ja häntä jasekä [[aasi|aasin]] [[korva]]t {{lähde}}. Joskus sillä oli käärmeen pyrstö. Aarnikotkien uskottiin vartioivan [[kulta]]-aarretta. Tarinoiden mukaan aarnikotkat repisivät kappaleiksi varkaat, jotka yrittäisivät varastaa kullan. Aarnikotkat rakensivat tarun mukaan pesänsä kullasta ja niiden [[muna]]t olivat arvokkaita [[jalokivi]]ä. Aarnikotkien olemassaoloa yritettiin uskotella todeksi näyttämällä [[ihminen|ihmisille]] suuria [[luu|luita]], jotka todellisuudessa olivat [[dinosaurukset|hirmuliskojen]] luita. Aarnikotkan ja hevosen harvinaista risteytystä kutsutaan [[hevoskotka]]ksi eli hippogryfiksi. Joissain taruissa aarnikotka söi jopa norsuja.
Kreikkalaisten ja roomalaisten tarustoissa aarnikotkat joutuivat puolustamaan aarteitaan yksisilmäisiä arimaspialaisia vastaan. Arimaspialaiset olivat ratsumiehiä, ja aarnikotkat oppivat pian vihaamaan hevosia. Tästä lähtien aarnikotkat ovat aina tappaneet löytämänsä hevoset. Useissa tarustoissa aarnikotkien poikaset kuitenkin kuvataan vanhempiaan hyväluontoisemmiksi. Griippien asuinalueen on oletettu ulottuneen aina [[Mustameri|Mustaltamereltä]] ja [[Egypti]]stä [[Lähi-itä|Lähi-idän]] kautta aina [[Itä-Aasia|Kaukoitään]] asti.