Ero sivun ”Leó Szilárd” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 29:
Szilárd kävi lukionsa kotikaupungissaansa vuosina 1908–1916. Hän päätti opiskella itsensä insinööriksi [[Budapestin teknillinen korkeakoulu|Budapestin teknillisessä korkeakoulussa]]. Hän aloitti opintonsa vuonna 1916, mutta ensimmäisen maailmansodan takia hänen oli keskeytettävä opinnot ja liityttävä armeijaan. Vuonna 1919 hän aloitti opinnot Budapestissä uudelleen, mutta hän katsoi parhaimmaksi muuttaa pois maasta kasvaneen [[antisemitismi]]n takia. [[Miklós Horthy]]n hallitsemassa Unkarissa säädettiin korkeakouluihin kiintiöt juutalaisopiskelijoille.
Muutettuaan Saksaan, Szilárd kirjautui [[Technische Universität Berlin]]iin. Hän jatkoi insinööriksi opiskelua, mutta pian Saksaan muuton jälkeen hän vaihtoi pääaineensa fysiikkaan. Häntä opettivat muun muassa [[Albert Einstein|Einstein]], [[Max Planck|Planck]] ja [[Max von Laue|von Laue]]. Szilárd väitteli tohtoriksi vuonna 1922 työllään ''Über die thermodynamischen Schwankungserscheinungen''. Työ sai parhaimman mahdollisen arvosanan, mutta myös kehuja Einsteinilta.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Väittelemisensä jälkeen hän pääsi von Lauen apulaiseksi [[Berliinin yliopisto]]n teoreettisen fysiikan laitokselle. Väitöstyön jälkeisen
Natsien päästyä valtaan Saksassa, Szilárd muutti useiden muiden tapaan Britanniaan. Britanniassa hän aloitti [[Ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktion]] tarkastelemisen. Aiemmin 1930-luvulla oli löydetty [[neutroni]], joka on sähköisesti varautumaton hiukkanen. Koska neutronit ovat sähköisesti neutraaleja, ne pystyisivät tunkeutumaan atomin ytimeen esteettä. Szilárd ajatteli, että tätä ominaisuutta hyväksi käyttäen saattaisi olla mahdollista löytää neutronien aiheuttama ydinreaktio, jossa vapautuisi energian lisäksi uusia neutroneita, jotka saattaisivat synnyttää lisää vastaavia reaktioita. Szilárd halusi kokeilla ajatustaansa käytännössä, mutta rahoituksen puutteen takia hän pystyi järjestämään vaatimattomia kokeita, joiden tulokset olivat heikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Timo Holmström| Nimeke =Atomipommi havahdutti fyysikot | Osoite =http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=591&vl=1997 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Tiede| Viitattu =1.2.2008 | Kieli = }}</ref>
| |||