Ero sivun ”Krajinan serbitasavalta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Väestönlaskentakartta |
|||
Rivi 14:
Krajinan alue oli noin [[1500-luku|1500-luvun]] puolivälistä alkaen [[Itävalta|Itävallan]] ja [[ottomaanien valtakunta|Ottomaanien valtakunnan]] rajavyöhykettä, johon muutti ottomaanien hallitsemilta alueilta serbejä. Itävallan suoraan hallitsemaa kruununmaata alue ei ollut. Levotonta aluetta kutsuttiin [[sotilasraja]]ksi. Se ulottui nauhamaisena vaihtelevan levyisenä vyöhykkeenä Kninin alueelta itäiseen Slavoniaan.
[[Jugoslavia]]n nationalismia hyväkseen käyttävä serbijohtaja [[Slobodan Milošević]] valitsi serbien tukialueeksi Kninin kaupungin ympäristön. Milošević halusi irrottaa Kroatian serbienemmistöiset alueet osaksi suunnittelemaansa [[Suur-Serbia]]a. Niinpä kansalismieliset serbit perustivat [[Jovan Rašković]]in johdolla SDS-puolueen halmikuussa 1990. Alueen kansaa alettiin nostattaa kapinaan jo [[1980-luku|1980-luvulla]] mm. lakoin, serbikansalismeilisiä mielsnoituksia oli vuonn1 1989, mutta ilmiliekkiin kapina leimahti vuonna [[1990]] kun Kroatiassa oli pidetty monipuoluevaalit, jotka nostattivat vanhoillis-kansallista linjaa ajavan malko itsevbaltaisen kroaattijohtaja [[Franjo Tudjman]]in maan johtoon. Tudjmanin valtaan päässyt HDZ-puolue muun muassa erotti serbejä Kroatian johtopaikoilta ja painosti muutenkin serbejä. Serbit sanoivat kroaattien pyrkivän luomaan entisesti puhtaan Kroatian, niin kuin
Noin 25% alueen serbeistä lienee kannattanut kapinaa. Serbiasta virtasi aseita ääriserbeille kesällä 1990. Kininin poliisipäällikkö, serbi [[Milan Martić]]
perusti oman puolisotilaallisen "Martićin poliisin".
Rivi 20:
Serbiparlametti perustettiin heinäkuussa 1990, ja maltilliset serbijohtajat mm Rašković joutuivat sivuun. Tialle nousivat kovan linjan kannattaja [[Milan Babić]]. Kninin kapinalliset pystyttivät elokuussa tiesulkuja ja ammuskelivat ilmaan Kninin alueen [[Krajinan kapina|tukkivallankumouksessa]].<!-- trunk/log eikä truck revolution--> Kroaatteja alettiin painostaa pois kodeistaan kaupungin ympäristöstä. Elokuussa perustettiin Kninin ympäristöön SAO Kninska Krajina - Kninin Krajinan serbien itsehallintoalue. [[30. syyskuuta]] serbiparlamentti julisti itsehallinnon kaikille Kroatian serbialueille. Krajinan virallinen nimi vaihtui [[21. joulukuuta]] SAO Krajinaksi, Krajinan itsehallintoalueeksi, joka oli mukana Kroatian serbialuieden liitossa. Kninin alueelle perustettiin pian oma serbiparlamentti.
Toisaalla Länsi- ja Itä-Slavonia, [[Baranja]] ja Länsi-[[Srem]] julistautuivat itsehallintoalueiksi vasta Kroatian itsenäistyttyä [[25. kesäkuuta]] [[1991]]. Näiden alueiden kiihottaminen kapinaan Kroatian hallitusta vastaan oli vaikeampaa kuin Kninissä jossa oli [[tshetnikit|tshetnikkiperinteitä]]. [[26. kesäkuuta]] Slavonian alueiden presidentiksi tuli [[Goran Hadžić]]. Lokakuussa 1990 Kninin alue liittyi Kroatian serbialueitten liittoon Pohjois-[[Dalmatia]]n ja [[Lika (Kroatia)|Likan]] kanssa. Serbian tiedonvälitys tuki tietenkin Krajinaa, ja sytti kroaatteja maassa olevien serbien sorrosta ja väitti koroaattien aikovan tehsdä maassan olevien serbien kansanmurhan.
Kun kroaattien erikoispoliisit yrittivät kukistaa Krajinan kapinan, liittoarmeija esti sen.
Krajinan itsehallintoalue (SAO Krajina) perustettiin virallisesti [[28. helmikuuta]] 1991. Serbian kansalliskongressi (alueen serbiparlamentti) julisti [[16. maaliskuuta]] Krajinan "itsenäiseksi Jugoslavian sisällä". Joittenkin Krajinan johtajien mukaan tämä merkitsi, että Krajina on Serbian osa. [[19. maaliskuuta]] Kroatiassa pidettiin kansanäänestys itsenäisyydestä. [[1. huhtikuuta]] Krajina julisti eroavansa Kroatiasta liittyäkseen Jugoslaviaan. Tällöin muut Kroatian autonomiset alueet halusivat liittyä Krajinaan ja lopettivat verojen maksun Kroatialle.
Kroatia julistautui tsenäiseksi 26. kesäkuuta 1991 ja serbit aloittivat aseelliset hyökkäykset kroaattikyliin puhdistaen
kroaattiväestöstä kuitenkin karkoitettiin. Kroaatit vastasivat joillain Krajinan lähellä olevilla paikkakunnilla, muun muassa Gospicissa ja Sisakissa omilla puhdistuksillaan, joihin
liittyi siviilien joukkomurhia ja joissa Kroatian poliisi, armeija ja puolisotilaaliset vapaaehtoiset olivat osallisina.
| |||