Ero sivun ”Hiukkaskiihdytin” versioiden välillä

964 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
p
lähteitä, lähteet osio, am. osio
p (Botti poisti 55 Wikidatan sivulle d:q130825 siirrettyä kielilinkkiä)
p (lähteitä, lähteet osio, am. osio)
'''Hiukkaskiihdytin''' on laite, joka [[sähkökenttä|sähkökentän]] avulla kiihdyttää ja [[magneettikenttä|magneettikentän]] avulla suuntaa sähköisesti [[sähkövaraus|varautuneita]] hiukkasia.
 
Hiukkaskiihdyttimiä on muun muassa [[televisio]]n [[kuvaputki|kuvaputkissa]] ja lääketieteen [[röntgenkuva]]n ottamiseen tarvittavissa [[röntgenputki]]ssa, mutta suurimmat hiukkaskiihdyttimet ovat jopa kymmenien kilometrien mittaisia [[hiukkasfysiikka|hiukkasfysiikan]] tutkimukseen käytettäviä laitteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.slac.stanford.edu/cgi-wrap/getdoc/slac-pub-7731.pdf | Nimeke = The Klystron: A Microwave Source of Surprising Range and Endurance| Tekijä = George Caryotakis| Tiedostomuoto = PDF| Selite = Sivut: 1 ja 8| Julkaisu = SLAC–PUB–7731 April 1998 - Rev| Ajankohta = huhtikuu 1998| Julkaisupaikka = Stanford CA 94309| Julkaisija = Stanford Linear Accelerator Center, Stanford University| Viitattu = 28.3.2013 | Kieli = englanniksi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2010/11/tiedote-2010-11-10-10-32-02-850468 | Nimeke =
Uusi hiukkaskiihdytin vihitään käyttöön | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = jyu.fi| Ajankohta = 15. marraskuuta 2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Viitattu = 28.3.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref>
 
Yksinkertaisin hiukkaskiihdytin on [[tyhjiö]]putki, jonka toisessa päässä on varattujen hiukkasten lähde, esimerkiksi [[katodi]], jos hiukkaset ovat [[elektroni|elektroneja]]. Toisessa päässä putkea on tällöin vastakkaismerkkinen [[anodi]]. Putken päiden väliin luodaan siis suuri [[jännite]], joka saa varatut elektronit pyrkimään anodin luo. Tutkimuskäytössä suuret kiihdyttimet voidaan rakentaa ympyrän muotoon, jolloin hiukkaset kiertävät ympyrärataa.
 
Synkrotronisäteilyä käytetään myös säteilylähteenä erityisesti materiaalien ja biokemian tutkimuksessa, sillä se on paljon [[intensiteetti|intensiivisempää]] kuin tavallisista [[röntgenputki]]sta saatava [[röntgensäteily]]. Lisäksi synkrotronisäteilyn aallonpituuskaista on hyvin laaja. Useita hiukkasfysiikan tutkimuksissa käytettyjä hiukkaskiihdyttimiä on muunnettu synkrotronisäteilylähteiksi niiden muututtua hiukkasfysiikan kannalta vanhanaikaisiksi. Nykyään synkrotroneja rakennetaan myös pelkästään synkrotronisäteilylähteiksi, kuten yhteiseurooppalainen [[ESRF]].
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://home.web.cern.ch/] CERN:in verkkosivut, (englanniksi)
 
[[Luokka:Hiukkaskiihdyttimet|*]]
2 813

muokkausta