Ero sivun ”Joutilaisuus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 9:
Varsinaiset joutilaisuussäädökset ja -rangaistukset perustuivat vuoden 1805 palkollisasetukseen, joka sääteli isäntäväen ja palkollisten välisiä palvelussuhteita. Asetus velvoitti palvelusväen olemaan kaikkina arkipäivänä työssä sekä kiinnitti huomiota irtolaiskysymykseen, koska kukaan ei saanut kirjoittaa hengille palkollista, joka ei ollut hänen palveluksessaan. Asetus edellytti siten edelleen laillisen suojeluperiaatteen sekä palvelupakkovelvollisuuden noudattamista.
Asetusta sovellettaessa irtolaiset leimattiin helposti laiskuuteen ja ilkivaltaisuuteen taipuviksi, ja siksi heidän liikkuvuuttaan pyrittiin rajoittamaan. Irtolaisiksi todetut voitiin ilmoittaa maaherralle, jolla oli valta lähettää heidät sotapalvelukseen tai yleiseen työlaitokseen. Ainakin [[Etelä-Pohjanmaa]]lla meneteltiin näin yleisesti 1800-luvun alussa, mikä tarkoitti irtolaisten karkottamista pitäjästä. Perusteena oli tavallisesti heidän irstainen tai muuten sopimaton elämäntapansa.<ref>http://koti.mbnet.fi/~jarvipj/dokumentit/palkollissaanto1805.htm</ref> Vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1865 keisarillinen majesteetti antoi erityisen joutolaisasetuksen, jossa määriteltiin, miten tämän väestöryhmän kanssa oli meneteltävä. <ref>http://fi.wikisource.org/wiki/Joutolaisasetus_1865</ref>
== Vapaapäivät sakotusten kohteina ==
|