Ero sivun ”Minotauros” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 55 Wikidatan sivulle d:q129866 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 63:
 
Tätä hirviötä käsitellään monissa fantasiakirjallisuuden teoksissa ja historiallisessa fiktiossa. Eri kirjailijat ovat kuvanneet sitä eri tavoin ja monissa elokuvissa on kerrottu erilaisia versioita Minotauroksen tarusta. Kautta historian tätä aihetta ovat käsitelleet lukuisat kirjailijat, heidän joukossaan muun muassa [[Dante]], joka sivuaa aihetta [[Jumalainen näytelmä|Jumalaisessa näytelmässään]]. Hahmoa on myös sovellettu hyvin vapaasti elokuvataiteen ja kirjallisuuden ohella muun muassa [[videopeli|videopeleissä]].
 
[[Mika Waltari]] esittää kirjassaan ''[[Sinuhe egyptiläinen]]'' oman tulkintansa: hänellä Minotauros on ylipapin arvonimi ja itse härkähirviö on merestä rantaan ajautunut muinaishirviö jolle kreetalaiset ovat rakentaneen sokkelon juoksutarhaksi ja jolle uhrataan nuoria naisia ja miehiä näennäisesti vapaaehtoisina uhreina. Sinuhe ja Kaptah tunketuvat sokkelotaloon yön pimeydessä ja löytävät uhrien jäännöksiä sekä hirviön jo kuolleena - ja Sinuhen rakastetun Minean ylipapin miekalla surmaamana.
 
Maalaus- ja kuvanveistotaiteessa häränpäinen hirviö on ollut suosittu ja monitulkintainen hahmo antiikin ajoilta meidän päiviimme asti. Sitä ovat kuvanneet [[renessanssi]]n kuvanveistäjät ja nykyajan taidemaalarit ja esimerkiksi [[Pablo Picasso]] käytti Minotaurosta aiheena lukuisissa töissään erityisesti 1930-luvulla. Hän kuvasi hirviötä sekä verenhimoisena petona, että huomattavasti herkempänä hahmona. Perinteisesti Minotaurosta kuvaavat taideteokset ovat käsitelleet sitä vaihetta tarusta, kun hirviö kohtaa voittajansa Theseuksesta, mutta eri taiteilijat ovat kuvanneet hirviötä myös paljon perinteisestä tulkinnasta poikkeavalla tavalla.