Ero sivun ”Ensimmäinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 12970183, jonka teki Ponipoika (keskustelu) - Jätetään yksityiskohtaisempi selostus artikkelehin Piispa Henrik ja Lalli. |
p →Retki |
||
Rivi 6:
On uskottu, että vuonna 1155 Ruotsin kuningas [[Eerik Pyhä]] (Eerik IX Jedvardinpoika) ja Uppsalan piispa [[Piispa Henrik|Henrik]] matkasivat [[Ruotsi]]sta Lounais-Suomeen sotajoukon kanssa. Kun kuningas palasi takaisin Ruotsiin, piispa jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1270-luvulla kirjoitettuun ''[[Pyhän Eerikin legenda]]an'', jota ei kuitenkaan voi pitää luotettavana lähteenä.<ref name=Vahtola_1987>{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.) | Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-0-14253-0|Luku=Eerik-kuningas ja Henrik-piispa Suomessa, kirj. Jouko Vahtola|Sivu=|Sivut=48-52}}</ref> Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan [[Pyhän Henrikin legenda]] Turusta vuoden 1300 paikkeilta<ref name=ERA_1985_24 /> sekä ''[[Piispa Henrikin surmavirsi]]''. Edellinen on laadittu muokkaamaan piispa Henrikin hautakirkosta ja [[Köyliö]]stä maineikasta ''palvontapiiriä''.<ref name=ERA_1985_26>Ns. Ensimmäisen ristiretken arvoitus 1985, 26</ref> Jälkimmäinen puolestaan on suomenkielinen, [[kalevalainen runous|kalevalamittainen kansanruno]], joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan talonpoika [[Lalli]] tappoi Henrikin kieron vaimonsa valheiden yllyttämänä. Lalli tappoi piispa Henrikin Köyliön järven jäällä kirvellä.
== Ristiretken syyt ==
| |||