Versio 15. maaliskuuta 2013 kello 16.27 muokkaa ZacheBot (keskustelu \| muokkaukset) botit, seulojat 137 932 muokkausta Lisätään Metatieto-malline ← Vanhempi muutos		Versio 26. maaliskuuta 2013 kello 13.49 muokkaa kumoa Elmo Allen (keskustelu \| muokkaukset) 71 muokkausta Lähteistetty radan pituuskaltevuus Uudempi muutos →
Rivi 36: Radan kaarteet ovat ympyrän kaaria, jotka yhtyvät siirtymäkaarilla suoraan tai toiseen ympyräkaareen. Pääraiteen kaarteissa käytetään yleensä raiteen kallistusta. Kallistus ilmoitetaan millimetreinä, ja sillä tarkoitetaan sisä- ja ulkokiskon välistä korkeuseroa. Kallistusta ja siirtymäkaaria käytetään harvoin sivuraiteissa. Kaarresäde riippuu mitoitus- tai tavoitenopeudesta. Esimerkiksi 50 km/h tavoitenopeuden mukainen suositeltava kaarresäde on 300–500 m. Tavoitenopeuden ollessa 250 km/h suositeltava kaarresäde on 4500–9000 m. Raideleveyttä kasvatetaan kaarresäteen ollessa pienempi kuin 220 m. Pienet kaarresäteet voivat rajoittaa liikennöintiä, liikennöintinopeutta tai lisätä kunnossapitotarvetta. Radalla käytettävään suurimpaan sallittuun nopeuteen vaikuttavat raidegeometrian lisäksi muun muassa akselipaino, turvalaitetekniikka, tasoristeykset ja laituripolut. Suomessa raiteen suurin sallittu [[pituuskaltevuus]] on ~~12,5–15~~15 promillea ~~riippuen~~pelkän ~~radan~~matkustajaliikenteen ~~merkityksestä~~radoilla sekä sivuraitella ja ~~nopeustasosta~~12,5 promillea muilla radoilla. ~~Ratahallintokeskus~~Liikennevirasto voi tapauskohtaisesti myöntää luvan jopa 35 promillen pituuskaltevuudelle.<ref name="rato2">[http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2010-03_rato_2_radan_geometria_web.pdf Ratatekniset ohjeet (RATO), osa 2, Radan geometria]</ref> Suurin käytössä oleva pituuskaltevuus on 22,5 promillea (Huopalahti–Vantaankoski). Liikennepaikat pyritään rakentamaan alle 1,5 promillen kaltevuuteen. Suuret pituuskaltevuudet vaikeuttavat junan kulkua, pysäyttämistä sekä liikkeellelähtöä. ==Historia==

Ero sivun ”Rautatie” versioiden välillä