Ero sivun ”Israelin politiikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p knesset pienelle per KOTUS (http://www.kotus.fi/index.phtml?i=457&s=2607)
p knesset pienellä per KOTUS (http://www.kotus.fi/index.phtml?i=457&s=2607)
Rivi 4:
'''Israel''' on hallintomuodoltaan [[parlamentti|parlamentaarinen]] [[demokratia|demokraattinen]] [[tasavalta]], jossa on yhtäläinen [[äänioikeus]]. [[Israel]]issa on 120-jäseninen parlamentti [[knesset]]. Edustajapaikat jaetaan puolueiden kannatuksen mukaan suhteellista vaalitapaa noudattaen. Knesset valitaan kansanäänestyksellä neljän vuoden välein, mutta kansanedustajat voivat järjestää ennenaikaiset vaalit äänestämällä luottamuksesta. Israelin presidentti on lähinnä edustuksellinen virka. Presidentti valitsee enemmistöpuolueen tai liittouman johtajan pääministeriksi.
 
Israelin valtionpäämies on presidentti, mutta brittiläistyyppisestä enemmistöparlamentarismista seuraa, että pääministeri on käytännössä maan johtaja. Israelin nykyinen, järjestyksessä yhdeksäs presidentti on vuonna 2007 valittu [[Shimon Peres]]. Pääministerinä on Kadima-puolueen [[Ehud Olmert]]. Pääministerien asemaa vaikeuttaa Knessetinknessetin hajanaisuus. Hallitukset ovat usein olleet poliittisesti heikkoja [[Hallituskoalitio|"kansallisen yhtenäisyyden hallituksia"]]. Ennenaikaiset vaalit ovat olleet tavallisia.
 
Israelin [[pääkaupunki]] on [[Jerusalem]], ja siellä sijaitsevat Knessetknesset ja suurin osa hallinnosta.<ref>http://www.knesset.gov.il/ </ref> Itä-Jerusalemin kiistanalaisen aseman vuoksi valtaosa suurlähetystöistä sijaitsee [[Tel Aviv]]issa.
 
Hannu Juusolan mukaan Israelin suuret poliittiset kysymykset ovat asioita, jotka nuori valtio tavallisesti joutuu ratkaisemaan heti itsenäistyttyään. "Ulkoinen ikuisuuskonflikti" palestiinalaisten kanssa odottaa ratkaisemista ja maan rajat odottavat lopullista määrittelyä. Toinen ongelma on, että maalla ei ole perustuslakia. Kolmas "perimmäinen kysymys" koskee ulkoista asemaa: onko Israel osa Lähi-itää, eurooppalaisen kulttuurin tai jopa kolonialismin ikuinen linnake kolmannessa maailmassa vai peräti USA:n eräänlainen etäinen "osavaltio".<ref>Ulkopolitiikka 1/2006, s. 11</ref>