Ero sivun ”Keskustelu:Helsingin villikanit” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
 
:::Nyt tähän ilman mitään lähdettä niin tuota kaniini on eläin, jolla on erittäin voimakas luontainen kannanvaihtelu. Nopeasti lisääntyvänä ja nopeasti epidemioita keräävänä se on ihan eri luokkaa kuin esimerkkinä mainitsemasi hirvi, jonka kannanvaihtelut johtuvat metsästyksestä ja metsätaloudesta, jossakin määrin varmaan myös suurpedoista tai niiden vähyydestä. Voisi varmaan kertoa lähteellisiä minimi- ja maksimimääriä. Jos vaikkapa [[jyrsijät|jyrsijöitä]] joihin kaniini ei nykyisellään kuulu, kannat ovat suurimpia alkukesällä ja pienimmillään joskus keväällä ennen lisääntymiskautta ja suurin osa populaatiosta kuolee vuoden aikana. Tämä koskenee citykaniakin, joten vaikkapa kahdella laskennalla ei voi mitenkään päätellä että "nyt näitä on enemmän/vähemmän kuin viime vuonna" jne. Jos taas kuten yllä osoitat (siis Räbitti) että vaikkapa kaupungin virasto laskee kanituhoiksi monia sellaisia asioita, jotka eivät itse asiassa johdu kaniinista lainkaan, se on tietenkin epätosi (tai ehkä jopa tietoinen vale), mutta Wikipedian erityispiirteisiin kuuluu, että emme pyri varsinaisesti totuuteen vaan lähteiden osoittamaan näyttöön, joka voi poiketa paljonkin totuudesta. Tämä on [[:Wikipedia:Tarkistettavuus#Tarkistettavuus,_ei_totuus|tiedostamiamme Wikipedian heikkoja kohtia]], mutta sille ei oikein voi mitään paitsi tuomalla vastakkaisia lähteellisiä kantoja ja sitten esittää molemmat väitteet ja kuka niin on sanonut. Silloin taas lähestymme Wikipedian erästä vahvuutta, joka on "[[:Wikipedia:NPOV|neutraali näkökulma]]". Voimia. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2013 kello 11.40 (EET)
 
:::: Kaniinin lisääntymiseen vaikuttavat tekijät tunnetaan kyllä oikein hyvin, kani on mm. Etelä-Euroopassa tärkeä tuotantoeläin. Bayreuthin yliopistossa on tehty vuosikymmenien ajan laadukasta kenttätutkimusta villikanien fysiologiasta, kts. von Holstin ym. (2002) artikkeli. Prof. Heiko Rödelin (Pariisin yliopisto) julkaisuluettelossa on monia korkeatasoisiin lehtiin päätyneitä töitä. Rödelin kotisivut löytyvät helposti Google-haulla. Ei tuota kanikantojen vaihtelua sentään voi pienjyrsijöihin verrata - sääolot vaikuttavat hyvin voimakkaasti nimenomaan kanien lisääntymiseen ja elonjääntiin varsinkin Pohjois-Euroopassa, jossa laji elää aivan levinneisyytensä äärirajoilla.
 
:::: Kyllä tässä Wikipedia-artikkelissa on syytä mainita, millaisia arvioita eräät riistaeläintutkijat, kaupungin virkamiehet ja metsästäjät antoivat kanien määrästä, jotta metsästyslakia ja -asetusta saataisiin muutettua villikanin kohdalta. Mutta kuten FT Heidi Kinnunen sanoikin, kanimäärät oli tempaistu suorastaan hatusta. Toisaalta ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen totesi vuonna 2009, että kaneja on tuhansia, mutta vaikea sanoa, onko niitä 2000, 5000 vai 10 000. Nyt kun kaneja ei näy juuri missään, rakennusviraston kaniasiamieskin väittää, että eläinten määrää ei pysty arvioimaan, saati laskemaan. Minä en tuota selitystä osta.
 
:::: Monella ihmisellä menevät kanien suhteen puurot ja vellit sekaisin. Uskotaan, että luonnossa elävä villikani pystyy lisääntymään samalla tehokkuudella kuin eläintallin - tai se naapurin leikkaamaton - kesykani. Luonnossa elävä nuori kaniini ei lisäänny jo neljän ja puolen kuukauden ikäisenä, vaan vasta seuraavana keväänä. Siis jos selviää siihen asti hengissä. Monet maallikot näyttävät myös luulevan, että kaninpoikaset ovat maailmaan tullessaan yhtä valmiita kuin jäniksenpoikaset, joilla on jo silmät auki ja kunnon lämmittävä turkki. Kaninpoikaset syntyvät niin sanotusti puolivalmisteina, eli sokeina, karvattomina ja täysin avuttomina. Vasta kolmen viikon ikäisenä ne tulevat pesäkolostaan maan pinnalle ja alkavat pikkuhiljaa syödä kiinteää ravintoa. Kuolleisuus on jo pesäpoikasvaiheessa melkoista, noin 40 - 60 %. Kaikki kanipoikueet eivät edes synny maailmaan, vaan sikiöt kuolevat jo kohtuun. Monet kanien lisääntymistutkimukset, myös Luonnontieteellisen keskusmuseon selvitys, on tehty tappamalla kantavia naaraita. Niinpä poikueiden ja poikasten määrä on laskettu yläkanttiin, kuten Holst työtovereineen toteaakin.
 
:::: Minun mielestäni täysin luotettavia lähteitä ovat ne hyvätasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistut artikkelit, jotka ovat käyneet läpi tiukan vertaisarvioinnin. Sen sijaan suomalaisissa tiedotusvälineissä julkaistuihin uutisiin tulee aina suhtautua varauksella. Hyvään journalistiseen tapaan kuuluisi haastatella useampia tahoja - eikä ainoastaan niitä henkilöitä, jotka saavat elantonsa esimerkiksi kanien tehopyynnistä. [[Käyttäjä:Räbitti|Räbitti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Räbitti|keskustelu]]) 25. maaliskuuta 2013 kello 15.43 (EET)
24

muokkausta