Ero sivun ”Kansalliskirjasto (Suomi)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 10 Wikidatan sivulle d:q420747 siirrettyä kielilinkkiä
p Amerikka-kirjasto muutti Helsingin yliopiston kirjaston yhteyteen elokuussa 2012, eikä näin ollen ole enää osa Kansalliskirjastoa.
Rivi 31:
[[Tiedosto:Six Floors of Library.jpg|thumb|250px|left|Rotundassa on kuusi kerrosta]]
 
Kirjastolla on lähes kattava kokoelma Suomessa julkaistua ja muuta Suomeen liittyvää kirjallisuutta ([[Fennica (kansallisbibliografia)|Fennica-kokoelma]]) ja laaja kokoelma muutakin humanististen tieteenalojen kirjallisuutta. Kirjastoon kuuluu useita erikoiskokoelmia (mm. Monrepos-kokoelma, Nordenskiöldin kokoelma, Lapponica, Reenpää-kokoelma) sekä erikoiskirjastoja (mm. [[Slaavilainen kirjasto]], [[Amerikka-kirjasto]] ja [[musiikkikirjasto]]). Lisäksi Kansalliskirjastolla on suuri käsikirjoituskokoelma, joka sisältää esim. tunnettujen kulttuurihenkilöiden ja tieteentekijöiden henkilöarkistoja sekä keskiajalta peräisin olevan pergamenttifragmenttien aineiston. Vuonna [[2011]] kirjaston kokoelmiin kuului yhteensä noin kolme miljoonaa kirjaa ja kausijulkaisua. Verkkoarkisto sisälsi 718 miljoonaa tiedostoa. Pääosa kirjaston kirjoista on luetteloitu Helsingin yliopiston ylläpitämien kirjastojen yhteiseen Helka-tietokantaan, minkä lisäksi kansalliskokoelman aineistoja löytyy Fennica- ja Viola-tietokannoista.
 
Kansalliskirjastoon talletetaan kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sekä edustava otos verkkoaineistoista.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071433 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1.1.2008/1433/2007]</ref> Toiminta perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007), joka vuodesta 2008 lähtien korvaa aiemmin voimassa olleen Vapaakappalelain sekä Lain elokuvien arkistoinnista. [[Vapaakappaleoikeus|Vapaakappalesäädösten]] ansiosta Kansalliskokoelmaan on autonomian ajan alkupuolelta lähtien 200 vuoden kuluessa karttunut lähes täydellinen, yksikkömäärältään useisiin miljooniin kasvanut kotimaisten painotuotteiden ja vuodestä 1981 myös ääni- ja kuvatallenteiden kokoelma. Nykyisellään laki kattaa kaikki suomalaisen joukkoviestinnän osa-alueet: em. aineiston lisäksi lakisääteisin arkistoinnin piiriin kuuluvat myös elokuvat sekä radio- ja tv-aineistot, joiden vastaanottamisesta ja tallettamisesta vastaa [[Kansallinen audiovisuaalinen arkisto]].