|
[[Kuva:Hami2.jpg|thumb|[[Radioamatööri]]aseman jagiantenneja]]
[[Kuva:Radar Gun Electronics.jpg|thumb|Poliisin nopeudenvalvontatutka avattuna ja torviantenni näkyvissä]]
* [[maatasoantenni]]
* [[pitkälanka-antenni]]
== Antennien asennuspaikat ==
[[ imageKuva:Richtfunkantennen.jpg|thumb|right| MaassaMastossasa olevia [[mikroaalto]]-tietoliikennelaitteitaerilaisia antennilaitteita erilaisilla korkeuksilla]] ▼Antennien asennuspaikat riippuvat täysin käyttötarkoituksesta. Usein [[Langaton viestintä|langatonta viestintää varten]] pitkälle etäisyydelle tarvitaan korkea paikka. Aina sellaista ei ole mahdollista käyttää esim: ajoneuvo, eikä aina edes tarvita pitkää radioyhteyttä esim: koti [[WLAN]] lähiverkko.
Pitkiä ja kiinteitä yhteyksiä varten käytetään usein antennimastoja. Niihin sijoitetaan kustannusten säästämiseksi yleensä useita antenneja monille eri järjestelmille. Mastokin yleensä rakennetaan hyödytämällä korkeita maaston kohtia. Kaupunkien suurimmat rakennukset saavat melkein aina katolleen joukon antenneja.
Antennien asennuspaikat ovat korotettuja tai korkealla olevia alustoja maassa, ilmassa ja avaruudessa, jotka on tarkoitettu tietoliikennelaitteiden korottamiseen, sähköenergian antamiseen ja muuhun ylläpitoon [[Langaton viestintä|langatonta viestintää varten]]. Etenkin korkeat radiotaajuudet tarvitsevat avoimen tilan lähetyspisteen ja vastaanottopisteen välillä.
Erikoistapauksissa voidaan käyttää muitakin alustoja:
▲[[image:Richtfunkantennen.jpg|thumb|right|Maassa olevia [[mikroaalto]]-tietoliikennelaitteita]]
[[Kiintopallo]] eli aerostaatti on maahan kaapelilla /kiinteäksi köydellä / narulla / langalla / siimalla kiinnitettykytketty heliumpallo tai vetypallo. Tällaisia ovat esimerkiksi: ▼===Antennit satelliitteissa===
* [[Marine Airborne Re-Transmission System]] ▼* [[Lockheed_Martin_275K]] ▼
Myös ohjattava [[Ilmalaiva]] voi olla antennin asennuspaikka. Esimerkkinä tällaisesta on [[Blue devil]]. ▼
[[Satelliitti]] voi olla 200–36 000 km:n korkeudella, mutta satelliitti voi olla toiminnassa niin kauan kuin [[aurinkokenno]]t kestää eli 10-30 vuotta, ellei tarvita rakettipolttoainetta radan pitämiseen tiettynä.
Tietoliikenteen antennien ja laitteiden alustoina toimivia lentokoneita ovat esimerkiksi:
===Antennit luotausraketeissa===
[[Luotausraketti]] voi nousta jopa 100 km korkeuteen, mutta pysyy ylhäällä vain hetken. ▼
===Antennit lentokoneissa===
[[Lentokone|Ilma-alus]] voi olla korkeintaan 30 km korkeudella, käytännössä 10-20 km:n korkeudella. Tavallinen [[lentokone]] pysyy ylhäällä 5-30 tuntia, kun jotkut kokeelliset [[aurinkolentokone]]et pysyvät akkujen tai polttokennojen lataus-purkaus-syklin avulla kuukausia. Tietoliikenteen alustoina toimivia lentokoneita ovat esimerkiksi:
*[[Pathfinder Plus]]
*[[Commando Solo]]
▲[[Luotausraketti]] voi nousta jopa 100 km korkeuteen , muttaja pysyykantaa ylhäällätietoliikennevälineistönsä vainmukanaan hetkenluodattavien tietojen välittämiseksi maahan.
===Antennit ilmalaivoissa===
▲[[Ilmalaiva]] voi olla antennin asennuspaikka. Esimerkkinä tällaisesta on [[Blue devil]].
===Tietoliikenneaerostaatit===
▲[[Kiintopallo]] eli aerostaatti on maahan kaapelilla / köydellä / narulla / langalla / siimalla kiinnitetty heliumpallo tai vetypallo. Tällaisia ovat esimerkiksi:
▲* [[Marine Airborne Re-Transmission System]]
▲* [[Lockheed_Martin_275K]]
===Vuori antennin asennuspaikkana===
[[Vuori]] on yleensä alle 5 km:n korkuinen. Jäätikkö ja sää voi mutkistaa esimerkiksi viestintälinkin asennusta.
===Masto antennin asennuspaikkana===
[[Masto]]n korkeus on enintään 400 metriä ja se yltää harvoin pilvien yläpuolelle.
==Tekniikkaa, geometriaa ja fysiikkaa==
{{Korjattava|Samaa materiaalia artikkelissa [[Radioamatöörien viestintäpallotoiminta]] - järjesteltävä tiedot niin, että laajaa kopiointia artikkelista toiseen ei ole.}}
20-30 kilometrin korkeudesta radioaalto pääsee suoraa linjaa n. 500-618 kilometrin päässä maalla tai merellä olevaan vastaanottimeen ja päinvastoin. Toiseen yhtä korkealla olevaan ilma-alukseen viesti kulkee tuplasti pidemmän matkan.{{lähde}}
Maan säteeseen perustuvan geometrisen kaavan:
:<math>d \approx \sqrt{12,74h} \approx 3,57\sqrt{h} \,,</math>
mukaan korkeudesta voi laskea esimerkiksi nämä horisontin etäisyydet:
(Ilmakehän aiheuttaman valon taittamisen huomioiva kaava on:
:<math>d \approx 3,856\sqrt{h} \,,</math>
Sen antamat luvut suluissa.)
Kolmantena sen ympyrän pinta-ala, jolle siitä korkeudesta on suora linja, jos on riittävän tasaista.
*100 metriä (kukkula): 36 km, (39 km) 4 004 km²
*1 km: 113 km (122 km) 40 115 km² 5,6 km 78 km²
*3 km: 195 km (kiintopallo) 119 459 km² 17 km 907 km²
*10 km: 357 km (386 km) 400 393 km² 56 km 9 852 km²
*15 km: 437 km (472 km) 599 947 km² 85 km 22 698 km²
*20 km: 505 km (545 km) 801 185 km² 113 km 40 114 km²
*25 km: 564 km (610 km) 999 328 km² 141 km 62 458 km²
*30 km: 618 km (668 km) 1 199 850 km² 170 km 90 792 km²
*35 km: 668 km (721 km) 1 401 854 km² 198 km 123 162 km²
Viimeiset luvut ovat maa-etäisyys ja sen kokoisen ympyrän pinta-ala silloin kun lähetin on maassa olevalle havaitsijalle vähintään n. 10 asteen korkeudella horisontista. Luvut sitä karkeampia mitä korkeammalle mennään, koska maan kaareutumista ei huomioitu.
Etäisyys ja siten tavoitettava pinta-ala riippuu myös lähettimen tehosta, vastaanottimen herkkyydestä, käytetyn aallonpituuden vaimentumisesta ilmassa ja vesipisaroiden /sumun vuoksi, taittumisesta ja [[diffraktio]]sta.
[[Satelliitti]] voi olla 200–36 000 km:n korkeudella. Sen ylivoimaisena etuna on laaja kuuluvuusalue.
Valon taittumisen huomioivat luvut ovat olennaisia lähinnä silloin, jos on mahdollista käyttää [[Optinen datansiirto vapaassa tilassa|optista datansiirtoa vapaassa tilassa]]. Ehkä jotkut mikroaalto-aallonpituudet taittuvat samalla tavalla.
Mitä suurempi aallonpituus sitä enemmän diffraktiota ja sitä kauempaa toinen yhtä korkealla oleva ilma-alus voi vastaanottaa.
==Lähteet==
| 