Ero sivun ”Uusi-Ruotsi” versioiden välillä

|viralliset-kielet = [[ruotsin kieli|ruotsi]]

Yksi Risinghin tehtävistä oli saada takaisin Virginiaan paenneet siirtolaiset. Tehtävä osoittautui vaikeaksi, sillä pakolaiset eivät halunneet palata Uuteen Ruotsiin. Intiaanien kanssa käydyt neuvottelut onnistuivat paremmin. Useat susquehannojen päälliköistä vierailivat Risinghin asunnolla sopimassa uusista maakaupoista, joiden tuloksena Uuden Ruotsin omistamat maat laajenivat [[Maryland]]iin. Risingh suunnitteli satamaa [[Chesapeakenlahti|Chesapeakenlahdelle]] ja suuren asutuskeskuksen rakentamista lahden rantaan.<ref name="John 2012 571">Johnson 2012, s. 571.</ref>

Uuden Ruotsin kasvu lisäsi vastatoimia Uudessa Amsterdamissa. Syksyllä 1654 Ruotsista tullut ''Gyllene Haj'' purjehti tuntemattomasta syystä [[Delawarenlahti|Delawarenlahden]] ohi ja eksyi [[Long Island]]ille, jossa Stuyvesantin sotilaat valtasivat sen. Suurin osa aluksen miehistöstä ja siirtolaisista taivutettiin Stuyvesantin vallan alle. Tapaus oli merkittävä takaisku Uudelle Ruotsille, joka menetti uusien siirtolaisten lisäksi suuren määrän rakennus- ja kauppatarvikkeita.<ref name="John 2012 496">Johnson 2012, s. 496.</ref>

Risingh sai tiedon valmisteilla olevasta hyökkäyksestä intiaanien välityksellä. Hän järjesti pikaisen sotaneuvoston ja lähetti vakoilijoita Uuteen Amsterdamiin. Nämä vahvistivat intiaanien epäilyt ja kertoivat hollantilaisten noin 700 miehen sotajoukoista. Risingh järjesti mahdollisimman paljon ampumatarvikkeita ja ruokaa Kristinan ja Trinityn (entinen Fort Casimir) linnakkeisiin ja sijoitti niihin noin 300 Finlandista, Uplandista ja muilta siirtokunnan taajaväkisimmiltä seuduilta kerättyä puolustajaa.<ref name="Ilmonen 1988 62">Ilmonen 1988, s. 62.</ref>

Elokuun lopulla 1655 Stuyvesantin johtama laivasto purjehti ylös Delawarejokea mukanaan 317 sotilasta.<ref name="Dela">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.genealogia.fi/emi/art/article298ke.htm|Nimeke=The Delaware Finns|Tekijä=Louhi, E. A. |Viitattu=8.3.2013|Kieli={{en}}}}</ref> Stuyvesantin laivasto ankkuroi linnakkeiden edustalle, mutta aluksista ei annettu tulituskäskyä. Sen sijaan hollantilaisten lähettämä viestinviejä toi Kristinan linnakkeeseen antautumiskehoituksen. Risingh katsoi vastarinnan hyödyttömäksi ja suostui neuvottelujen jälkeen antautumaan ilman vastarintaa. Antautumisehtojen mukaan Risingh sai viedä siirtokuntaa koskevat asiakirjat maansa hallitukselle, mutta Uuden Ruotsin kauppayhtiön julkiset rakennukset ja omaisuus luovutettiin hollantilaiselle kauppayhtiölle. Antautumiskirjan allekirjoittivat kummankin siirtokunnan kuvernöörit. Risingh ja osa sotilaista palautettiin Ruotsiin, mutta halukkaat uudisasukkaat saivat jäädä asumaan tiloilleen Alankomaiden hallinnan alaisina.<ref name=Davis 2005 44.>Davis 2005, s. 44.</ref>

Siirtokunnan loppuaikoina suomalaisten ja Värmlannin metsäsuomalaisten osuus kasvoi uudelleen. Kun ''Mercurius''-alus purjehti Delawareen talvella 1655 - 1656, sen 106 matkustajasta 92 oli mainittu suomalaisiksi.<ref name="Gen">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.genealogia.fi/emi/art/article298le.htm|Nimeke=Delaware Finns|Julkaisu=genealogia.fi|Viitattu=26.2.2013 |Kieli={{en}}}}</ref> Retkeä johtanut Johan Papegoja ei osannut suomea, vaan joutui palkkaamaan tulkin. Aluksen lähtiessä Ruotsista jäi satamaan yli sata siirtolaista, jotka olivat turhaan ehtineet myydä talonsa ja kaiken omaisuutensa puolihintaan.<ref name="John 2012 633">Johnson 2012. s. 633.</ref>

Ensimmäinen Uudesta Ruotsista tuotettu turkiserä myytiin Hollantiin ja siitä saatiin hieman yli 15&nbsp;000 floriinia.<ref name="John 2012 119">Johnson 2012, s. 119.</ref> Delawaresta lähetetty tupakka jaettiin ruotsalaisten osakkaiden kesken. Vuoden saatavat osoittautuivat selvästi tappiollisiksi koska retkikunnan kulut vastaavana aikana olivat kaikenkaikkiaan 36&nbsp;000 floriinia. Tämä johti 1640-luvun alussa Ruotsin kauppayhtiön osakkaiden väliseen sisäiseen riitaan, jonka seurauksena hollantilaiset myivät osakkeensa ruotsalaisille. Yhtyeen johtajana jatkoi Klas Larsson Fleming ja uuteen johtokuntaan valittiin suomalainen Pietari Brahe.<ref name="Ilmonen 1988 53">Ilmonen 1988, s. 53.</ref>

1640-luvun taitteessa tupakan kysyntä lisääntyi moninkertaiseksi koko Euroopassa. Delawaressa lastatut tupakkalastit työllistivät kauppayhtiöiden lisäksi lukuisia salakuljettajia. [[Turku]]un ja [[Porvoo]]seen vuonna 1644 kuljetettu suuri suolaerä tuotti hyvät voitot.<ref name="John 2012 472">Johnson 2012, s. 472.</ref> Turkiskauppa toimi taustalla pienessä mittakaavassa lukuuottamatta vuotta 1648, jolloin Delawaresta toimitettiin Uuden Ruotsin historian suurin turkislasti, josta suuri oli kulkeutui [[Venäjä]]lle.<ref name="John 2012 289">Johnson 2012, s. 289.</ref>

Uudessa Ruotsissa viljeltiin tupakan ohella myös ruista, ohraa ja kauraa. Siemenet hankittiin Ruotsista tai eri siirtomaiden kauppiailta. Suomalaisten perinteisen [[kaskiviljely]]n uskotaan soveltuneen hyvin Delawareen. Maissinviljelyä kokeiltiin ensimmäisistä vuosista lähtien, mutta sadot jäivät vaatimattomiksi. Ensimmäinen vesikäyttöinen mylly perustettiin vuonna 1646. Siirtokunnan viimeisen vuoden aikana suunniteltiin [[pellava]]n ja [[Hamppu|hampun]] viljelyä ja [[Sokeriruoko|sokeriruo'on]] kasvattamista.<ref name="Ilmonen 1988 87">Ilmonen 198. s. 87.</ref>

[[Karjanhoito|Karjatalous]] kuului metsästyksen ja kalastuksen ohella olennaisena osana siirtokunnan elinkeinoihin. Ensimmäiset elikot olivat tulleet hollannista ja myöhemmin karjaa lähetettiin myös Ruotsista. Virginian britit suostuivat myymään Ruotsin siirtokunnalle nautoja sekä tammoja ja syksyllä 1654 siirtolaiset raivasivat suuria maa-alueita keväistä maissinistutusta varten.<ref name="John 2012 523">Johnson 2012, s. 523.</ref>

Toisen retkikunnan mukana Delawareen saapunut pastori Roerus Tolkillus piti Fort Kristinan yksityisasunnoilla säännöllisiä jumalanpalveluksia ruotsiksi. Rukoushuoneen valmistuttua vuonna 1642 kirkollismenot siirtyivät sen tiloihin, ja tätä vuotta voidaankin pitää varsinaisena Delawaren luterilaisen seurakunnan perustamisvuotena. 1640-luvun aikana pastori Johannes Campanius teki lähetystyötä paikallisten intiaanien keskuudessa ja käänsi myöhemmin [[Martti Luther]]in ''[[Vähä Katekismus|Vähän Katekismuksen]]'' heidän kielelleen.<ref name="Ilmonen 1988 122">Ilmonen 1988, s. 122.</ref>

[[29. toukokuuta]] [[1938]] [[Suomen hallitus]] lahjoitti [[Wäinö Aaltonen|Wäinö Aaltosen]] veistämän [[Delaware-monumentti|Delaware-monumentin]] suomalaisten amerikansiirtolaisten 300-vuotisjuhlan muistoksi. Patsas pystytettiin Chesterin kaupunkiin Pennsylvaniassa.<ref name="Aalt">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.migrationinstitute.fi/gallery/Amerikka%20-%20USA/Delaware/slides/USA_0446.html |Nimeke=Delaware|Julkaisu=migrationinstitute.fi |Viitattu=20.3.2013.|Kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 1997 Wilmingtonin telakka laski vesille purjealus ''Kalmar Nyckelin'' näköisjäljennöksen. Vesillelasku tapahtui lähellä alkuperäistä Fort Kristinaa. Aluksella järjestetään opinto- ja turistimatkoja Delawarejoella.<ref name="Trip"/>

* {{Kirjaviite | Tekijä =Anderson, Rani-Henrik & Henriksson, Markku | Nimeke =Intiaanit – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia | Vuosi =2010 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Gaudeamus | Tunniste =ISBN 978-952-495-162-3 }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Barraveld, Dirk J. | Nimeke =Henry Hudson and the rise and fall of New Amsterdam | Vuosi =2009 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lulu.com | Tunniste =ISBN 978-1409278177 | Kieli = {{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Benson, Barbara | Nimeke =New Sweden in America | Vuosi =1995 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Univ Delaware Press | Tunniste =ISBN 978-0874135206 | Kieli = {{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Davis, Jeffrey | Nimeke =The Pennsylvania Journey | Vuosi =2005 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Gibbs Smith | Tunniste =ISBN 1-58685-098-8 | Kieli = {{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Federal Writers’ Project | Nimeke =Delaware – A Guide to the First State | Vuosi =1991 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Scholarly Press | Tunniste =ISBN 978-0403021604 | Kieli = {{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Ilmonen, S. | Nimeke =Delawaren suomalaiset | Vuosi =1988 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Karisto | Tunniste =ISBN 951-23-2565-9 }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Louhi, E. A. | Nimeke =The Delaware Finns or The First Permanent Settlements in Pennsylvania, Delaware, West New Jersey, and Eastern Part of Maryland | Vuosi =2009 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Genealogical Publishing | Tunniste =ISBN 978-0806351032 | Kieli = {{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Johnson, Amandus | Nimeke =The Swedish Settlements on the Delaware, 1638–1664 | Vuosi =1996 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Clearfield Co | Tunniste =ISBN 978-0806301945 | Kieli = {{en}} }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Rauanheimo, Akseli | Nimeke =Uuteen maailmaan | Vuosi =1921 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä =Weslager, C. A. | Nimeke =Delaware Indians | Vuosi =1990 | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Rutgers University Press | Tunniste =ISBN 978-0813514949 | Kieli = {{en}} }}