Ero sivun ”Uusi-Guinea” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 81 Wikidatan sivulle d:q40285 siirrettyä kielilinkkiä
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 32:
 
== Ihmiset ==
Todisteet varhaisimmista ihmisten asumuksista saarella on ajoitettu 40 000 vuoden taakse, ja saaren asutuksen on oletettu alkaneen 60 000 vuotta sitten.
Todisteet varhaisimmista ihmisten asumuksista saarella on ajoitettu 40 000 vuoden taakse, ja saaren asutuksen on oletettu alkaneen 60 000 vuotta sitten. Saarta kansoittaa nykyään yli tuhat heimoryhmää, ja siellä puhutaan lähes yhtä monta kieltä, jotka jakautuvat melko tasan kahteen ryhmään, [[Papualaiskielet|papualaisiin]] ja [[Austronesialaiset kielet|austronesialaisiin kieliin]]. Suuren heimojen määrän on arveltu johtuvan tästä jaosta. Papualaiset ovat suurempi ryhmä saarella, ja he ovat nykykäsityksen mukaan saaren alkuperäisten asukkaiden jälkeläisiä. Saari oli viime jääkauden aikana (24 000 vuotta sitten) yhteydessä Australian mantereeseen [[Sahulin maakannas|Sahulin maakannaksen]] kautta, ja tällöin saarelle siirtyi lisää ihmisiä. Useimmat heimot harjoittavat maanviljelyä, jota metsästyksestä ja keräilystä saatava lisäravinto tukee. Nykyisin saarella asuu 6,9 miljoonaa ihmistä.
 
Uusi-Guinea oli länsimaalaisille kartoittamaton alue vuoteen 1930 asti. Tällöin australialainen [[Michael Leahy]] johti retkikuntansa maan sisäosiin. Aikaisemmin saarta oli kartoitettu lentokoneella, ja alue vaikutti läpipääsemättömältä viidakolta. Huhut alueen suurista kultaesiintymistä houkuttelivat seikkailijoita ja kaivosyhtiöitä, jotka rahoittivat Leahynkin matkan. Tutkimusretken suurin tulos oli kuitenkin, että saaren sisäosista löydettiin aikaisemmin tuntemattomia heimoja ja kansoja.<ref name="tkh">{{Lehtiviite | Tekijä = Emrah Sütkü | Otsikko = Valkea läiskä katosi kartalta| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2011| Vuosikerta = | Numero = 16| Sivut = 50-53| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier| Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = 0806-5209| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Todisteet varhaisimmista ihmisten asumuksista saarella on ajoitettu 40&nbsp;000 vuoden taakse, ja saaren asutuksen on oletettu alkaneen 60&nbsp;000 vuotta sitten. Saarta kansoittaa nykyään yli tuhat heimoryhmää, ja siellä puhutaan lähes yhtä monta kieltä, jotka jakautuvat melko tasan kahteen ryhmään, [[Papualaiskielet|papualaisiin]] ja [[Austronesialaiset kielet|austronesialaisiin kieliin]]. Suuren heimojen määrän on arveltu johtuvan tästä jaosta. Papualaiset ovat suurempi ryhmä saarella, ja he ovat nykykäsityksen mukaan saaren alkuperäisten asukkaiden jälkeläisiä. Saari oli viime jääkauden aikana (24&nbsp;000 vuotta sitten) yhteydessä Australian mantereeseen [[Sahulin maakannas|Sahulin maakannaksen]] kautta, ja tällöin saarelle siirtyi lisää ihmisiä. Useimmat heimot harjoittavat maanviljelyä, jota metsästyksestä ja keräilystä saatava lisäravinto tukee. Nykyisin saarella asuu 6,9 miljoonaa ihmistä.
 
== Luonto ==
Rivi 45 ⟶ 49:
 
[[Sammakkoeläimet|Sammakkoeläimiä]] tunnetaan 400 lajia, mutta lukumäärän uskotaan moninkertaistuvan. Kaikki sammakkoeläimet kuuluvat [[sammakot|varsinaisiin sammakoihin]] (''Anura''), ja erityisen runsaslukuisina ovat edustettuina ''[[Litoria]]''- ja ''[[Nyctimystes]]''-sukujen [[puusammakot]]. Myös matelijalajisto on runsas ja saarelta tunnetaan 200 [[liskot|lisko]]-, 100 [[käärmeet|käärme]]-, 13 [[kilpikonnat|kilpikonna]]- ja kaksi [[krokotiilit|krokotiililajia]].
 
==Lähteet==
 
{{viitteet}}
 
== Katso myös ==