Ero sivun ”Suomennoskirjallisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Usp (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 4:
 
== Suomennoskirjallisuuden vaiheita ==
SuomennoskirjallisudenSuomennoskirjallisuuden osuus julkaistusta kaunokirjallisuudesta kasvoi 1900-luvun alkuvuosina merkittävästi. Suomessa oli myös ulkomaisen kirjallisuuden vastustajia, jotka näkivät vieraat vaikutteet turmiollisina. [[WSOY]]:n [[Jalmari Jäntti|Jalmari Jäntin]] mielestä vieraan kulttuuripiirin kirjoja käännettiin liikaa. Hänen mukaansa ihmiset olivat vailla edellytyksiä ymmärtää käännettyä kirjallisuutta. Saksalaisuuteen suuntatuuneiden lukeneiston edustajien silmissä muun muassa englantilainen kirjallisuus oli pinnallista.<ref>Leppihalme, Ritva: Britteinsaarten kertomakirjallisuus. Teoksessa ''Suomennoskirjallisuuden historia 2'', s. 156, 158–159.</ref>
 
{{Sitaatti|Vain omalla äidinkielellään voi todella tavoittaa kaikki ne vivahdukset ja hienovaraiset sävyjen hipaisut, joita kätkeytyy sanojen ja sanontojen sisäisiin vuorovaikutuksiin.|<ref>Varteva, Risto: Hyvä suomentaja takaa laadun. Helsingin sanomat 30.9.1995, s. C1. Lainaus teoksessa ''Suomennoskirjallisuuden historia 2'', s. 165.</ref>}}