Ero sivun ”Resurssiviisaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika) harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi määritelmä, resurssien kulutusta katsotaan absoluuttisesti yhteiskunnan tasolla, jotta päästään kokonaisuuden kannalta parhaaseen lopputulokseen. Pelkkä resurssitehokkuuden lisääminen voi johtaa resurssien käytön osaoptimointiin.
Resurssiiviisautta voidaan edistää kierrätystalouden, materiaalien elinkaarihallinnan, energiatehokkuuden ja eri yhteisöjen yhteistoiminnan kautta. Resurssiviisaus pitää sisällään ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden lisäksi sosiaalisen näkökulman, jossa inhimillisiä resursseja ja voimavaroja (osaaminen, kokemus, aika) hyödynnetään kestävällä tavalla. Resurssiviisas toimintatapa edistää ihmisten hyvinvointia samalla, kun ympäristölle ja ihmisille haitallisia vaikutuksia vähennetään.
== Resurssiviisauden ajureita ==
Luonnonvarojen kysyntä on kaksinkertaistunut vuodesta 1966, ja tällä hetkellä maailman ihmiset kuluttavat 1,5 planeettaa vastaavan määrän luonnonvaroja. (http://wwf.fi/mediabank/2298.pdf). Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset (noin 38 000 kg luonnonvaroja vuodessa, http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/use-of-resources-per-person), tarvittaisiin 3,5 planeetan vastaava määrä luonnonvaroja.
Pienemmillä luonnonvarapanoksilla ja jätteillä saavutettu palvelu tai tuote vähentää pääsääntöisesti sekä ympäristövaikutuksia että kustannuksia. Näin tuotteen ja palvelun ekotehokkuus paranee. Hyvinvoinnin saavuttamiseen vaadittavat tuotteet ja palvelut ovat resurssiviisaassa toimintamallissa irtikytketty haitallisista ympäristövaikutuksista.
Resurssiviisauden käsite liittyy tavoitteiseen edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Rivi 29 ⟶ 32:
Resurssien käytön mittaaminen ja mallintaminen
Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutuksia on arvioitu ENVIMAT-tutkimuksessa, jossa suomalaisen tuotannon ja kulutuksen materiaalivirtojen elinkaariaikaiset ympäristövaikutukset laskettiin toimialoittain ja tuoteryhmittäin. Tutkimuksessa huomioitiin kotimaisen kuormituksen lisäksi tuonnin välityksellä aiheutuvat ympäristövaikutukset Suomen rajojen ulkopuolella. ENVIMAT-mallin avulla voitiin seurata materiaalinkulutuksen polkua materiaalinotosta lopputuotteiden kulutukseen. Tarkastelun perusteella materiaalinotoltaan suurimmat toimialat eivät tuottaneet lopputuotteita kulutukseen vaan välituotteita muiden toimialojen jatkojalostukseen. Tutkimuksessa myös selvisi, että Suomi käyttää yhtä paljon ulkomaisia luonnonvaroja kuin kotimaisia.
Resurssiviisaita toimintamalleja voidaan etsiä esimerkiksi kotitalouksissa syntyvän biojätteen tarkastelun kautta: Pääkaupunkiseudulla tuotetaan biojätettä vuodessa noin 50 kg henkilöä kohti. Tästä alun perin syömäkelpoista ruokajätettä on noin 17 kilogrammaa. Mikäli lukemat vastaavat kansallisia keskiarvoja, ruokaa tuotetaan, kuljetetaan, kylmäsäilytetään ja tehtäisiin yli 90 000 tonnia vuosittain turhaan http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=124418&lan=fi)
Resurssiviisas kotitalous vähentää syntyvää biojätteen määrää tinkimättä kuitenkaan terveellisestä ja energiantarpeen tyydyttävästä ruokavaliosta. Syntyvän biojätteen ehkäisy vähentäisi samalla tarvetta resurssien käytölle päivittäiskaupan tuotantoketjussa.
| |||