Ero sivun ”Resurssiviisaus” versioiden välillä

Luonnonvarojen kysyntä on kaksinkertaistunut vuodesta 1966, ja tällä hetkellä maailman ihmiset kuluttavat 1,5 planeettaa vastaavan määrän luonnonvaroja. (http://wwf.fi/mediabank/2298.pdf). Mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset (noin 38 000 kg luonnonvaroja vuodessa, http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/use-of-resources-per-person), tarvittaisiin 3,5 planeetan vastaava määrä luonnonvaroja.

Pienemmillä luonnonvarapanoksilla ja jätteillä saavutettu palvelu tai tuote vähentää pääsääntöisesti sekä ympäristövaikutuksia että kustannuksia. Näin tuotteen ja palvelun ekotehokkuus paranee. Hyvinvoinnin saavuttamiseen vaadittavat tuotteet ja palvelut ovat resurssiviisaassa toimintamallissa irtikytketty haitallisista ympäristövaikutuksista.

Resurssiviisaan toimintatavan avulla pyritään sopeuttamaan tuotanto ja talous ympäristön kantokyvyn, luonnonvarojen rajallisuuden ja väestönkasvun asettamiin puitteisiin. Resurssiviisaus perustuu ajatukseen laajasta systeemisestä muutoksesta kuten yleisesti käytetty termi vihreä talous. Tuotanto, talous ja kulutus nähdään perustuvan vihreässä taloudessa vähähiilisyyteen ja materiaali- sekä energiatehokkuuteen, sekä materiaali- ja energiajärjestelmiä korvaaviin uusiin kysyntä- ja tarjontarakenteisiin (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=142014&lan=fi). Resurssiviisaus ohjaa kohti käyttäjäystävällisiä kestävän kehityksen mukaisia kysyntä-tarjontarakenteita, jotka tuottavat hyvinvointia yhä laajemmin yhteiskuntaan.