Ero sivun ”Suomen aateli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Ruotsin aika: vuosiluvut linkitetty |
p →Venäjän aika: linkki |
||
Rivi 11:
[[Kuva:Ritarihuone.jpg|thumb|240px|Helsingin Ritarihuone.]]
Vuonna [[1809]] ”Suomen alueen Ritaristo ja Aateli” kokoontui [[Porvoon maapäivät|Porvooseen maapäiville]], joilla se vannoi uskollisuutta uudelle venäläiselle hallitsijalle, teki suunnitelman suuriruhtinaskunnan omasta Ritarihuoneesta ja sai maapäivien päätteeksi täydennystä uusista aateloiduista ja korkeampaan aatelisarvoon korotetuista. Nämä uudet aatelisarvot eivät enää olleet ruotsalaisia eivätkä toisaalta venäläisiäkään, vaan keisari myönsi ne erikseen Suomen suuriruhtinaskuntaan. Näin erillinen Suomen aateli oli syntynyt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/index.php?ilmoitus=4204 | Nimeke=Juhlaseminaari: Suomen aateli 200 vuotta | Julkaisupaikka=Agricolan tapahtumakalenteri | Viitattu=26.8.2009}}</ref>
Aateliston vuonna [[1723]] vahvistetut [[Erioikeus|erioikeudet]] pysyivät voimassa myös [[Suomen suuriruhtinaskunta|Venäjän vallan aikana]]. Niiden monet tärkeimmät kohdat, kuten vapaus veroista, yksinoikeus rälssitilojen omistamiseen ja eräisiin korkeisiin [[Virka|virkoihin]], kumottiin kuitenkin 1800-luvun lopulla. Säätyerioikeudet menettivät enimmän merkityksensä vuonna [[1906]], kun [[säätyvaltiopäivät]] lakkautettiin ja tilalle tuli yleiseen [[Äänioikeus|äänioikeuteen]] perustuva [[eduskunta]].<ref name="Toivonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Toivonen, Raimo | Nimeke=Uskonnottoman oikeusopas | Sivu=124 | Luku=Säätyerioikeudet | Julkaisupaikka=Jämsä | Julkaisija=R. Toivonen | Vuosi=1997}}</ref>
| |||