Ero sivun ”Metsästys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 40:
[[Traani]]öljyn ja nahkojen kauppaa arvellaan käydyn Suomen alueella jo 5 500 eaa. Suomalaisten hylkeenpyyntikylien, muun muassa [[Yli-Ii]]n Kierikki, asuinkentiltä on löydetty muualta tuotua [[meripihka]]a, [[kupari]]a ja [[kulta]]a. Hylkeennahka on [[Rooman valtakunta|Roomassa]] ollut kalliimpi kuin [[leijona]]n talja. Sen hinta on tuolloin vastannut käsityöläisen kuukauden palkkaa.
Vielä 1500-luvulla traaniöljyä vietiin yli 300 000 litraa. [[Katolinen kirkko]] katsoi [[Keskiaika|keskiajalla]] hylkeen kalaksi. Se avasi hylkeenlihan viennin, koska paaston aikana sai syödä vain kalaa.
Hyljettä paljon myöhemmin alkoi [[turkiseläin]]ten kaupallinen pyynti. Turkiskauppa muodosti aina sydänkeskiajalle saakka merkittävän tulonlähteen Suomen asukkaille ja Ruotsin kruunulle<ref name="Kulttuurihistoriasta">{{Verkkoviite | Osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=50&vps=25&arvostelu=1383 | Nimeke=Metsästyksen kulttuurihistoriasta | Tekijä=Sirpa Aalto | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta=1.9.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Agricola-verkko | Viitattu=2.9.2008 | Kieli=suomi }}.</ref> Etenkin [[kettu]], [[kärppä]], [[näätä]] ja varsinkin [[orava]] ovat olleet pyynnin kohteina. [[Hirvi]]ä on aiemmin ollut paljon nykyistä vähemmän, sillä nykyisin metsien [[biomassa]] on suurempi kuin koskaan ja se yhdessä petojen suhteellisen vähälukuisuuden kanssa ovat mahdollistaneet hirven ja [[hirvieläimet|hirvieläinten]] lisääntymisen.
| |||