Ero sivun ”Kevätoffensiivi (ensimmäinen maailmansota)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 24:
}}
 
'''Kevätoffensiivi''' eli ''Kaiserschlacht'' [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] alkoi, kun saksalaiset halusivat lyödä ympärysvallat ennen merkittävää amerikkalaisten joukkojen saapumista vuonna 1918.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cwgc.org/spring1918/content.asp?menuid=34&submenuid=35&id=84&menuname=%60Michael%60+overview&menu=subsub | Nimeke = Michael Overview | Julkaisu = CWGC | | Julkaisija = Imperial War Museum, London & the Australian War Memorial, Canberra | Viitattu = 19.3.2013 | Kieli = }}</ref> 60 divisioonaa oli vapautunut itärintamalta, kun Venäjä antautui. Alkoi operaatioiden sarja, hyökkäykset nimeltä ''Michael'', ''Georgette'', ''Gneisenau'' ja ''Blücher-Yorck'' seurasivat toisiaan. Aikaisempaa suurempaa etenemistä tapahtui, mutta ympärysvallat torjuivat silti nämä hyökkäykset. Eteneminen johtui rintaman todellisia oloja vastaamaan kehitetystä [[Hutier-taktiikka|Hutier-taktiikasta]], jossa ammuttiin säästeliäästi oikeisiin kohteisiin ja kevyet jalkaväkiryhmät hyökkäsivät nopeasti vastustajan heikkoihin kohteisiin.

Hyökkäykset kuluttivat pahoin Saksan armeijaa, kuudessa kuukaudessa Saksan armeijan vahvuus tipahti 5,1 miljoonasta 4,2 miljoonaan.{{lähde|AM-linkissä pienemmät luvut}}
 
== Operaatio Michael ==
Rivi 30 ⟶ 32:
21. maaliskuuta 1918 Saksa käynnisti hyökkäyksen, joka mursi muutamasta kohtaa liittoutuneiden linjat samana iltana. Kahden päivän jälkeen brittien 5. armeija vetäytyi. Saksalaisten taktiikka ei täysin vastannut Hutier-taktiikkaa ja [[Erich Ludendorff|Ludendorff]] kulutti saksalaisten voimia. 24. maaliskuuta Saksa aloitti hätäisen Operaatio Marsin brittien 3. armeijaa vastaan, ja se epäonnistui. 25. maaliskuuta Ludendorff päätti keskeyttää hyökkäyksen. Rautatieasema [[Amiens]] jäi liittoutuneille, ja Saksan valtaama maa oli pahoin kranaattikuoppien repimää ja vaikeakulkuista.
 
Briti menettivät 178&nbsp;000 miestä, joista noin 70&nbsp;000 jäin vangeiksi. Ranskalaiset menettivät 77&nbsp;000 miestä. Saksalaiste menettivät noin 250&nbsp;000 miestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cwgc.org/spring1918/content.asp?id=154&menu=subsub | Nimeke = Michael: 'spectacular scale' note | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = CWGC | | Julkaisija = Imperial War Museum, London & the Australian War Memorial, Canberra | Viitattu = 19.3.2013 | Kieli = }}</ref>
 
== Operaatio Georgette ==
Rivi 41 ⟶ 43:
 
Kesäkuun 9. päivänä Saksa aloitti edellisen operaation laajennukseksi ''Operaatio Gneisenaun''. Ranska sai saksalaisilta sotavangeilta tietoja operaatiosta ja järjesti puolustukseen syvyyttä. Tästä huolimatta Saksan hyökkäys menestyi hyvin, mutta [[Compiègne]]ssa ranskalaiset pysäyttivät saksalaiset äkillisellä vastahyökkäyksellä. 35&nbsp;000 ympärysvaltain ja 30&nbsp;000 saksalaisten miestä haavoittui tai kuoli.{{Lähde|Am-linkissä näitä ei ilmeisesti lasketa osaksi kevätoffensiivia}}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==