Ero sivun ”Medici” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p linkit kuntoon
Rivi 4:
'''Medici-suku''' oli [[Firenze|firenzeläinen]] mahtisuku [[1200-luku|1200-luvulta]] [[1700-luku|1700-luvulle]]. Sukuun kuuluu muun muassa kolme [[paavi]]a, useita Firenzen ja [[Toscana]]n hallitsijoita sekä myöhemmin [[Ranska]]n kuningashuoneen jäseniä. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi. Nimen ''Medici'' alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se saattaa viitata [[apteekki]]alaan. Erään tarinan mukaan yksi suvun kantaisistä olisi ollut [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] lääkäri (medicus, lat. lääkäri). Vaikka [[Niccolò Machiavelli]] omisti Mediceille kuuluisan teoksensa ''[[Ruhtinas (kirja)|Ruhtinas]]'', eivät Medicit alun perin olleet siniverisiä vaan ennemminkin porvareita. Varhaiset Medicit harjoittivat puuhiilikauppaa ja pian myös yrttien keräilyä ja myymistä. Yrttejä käytettiin lääketarkoitukseen ja siten Mediceistä tuli farmaseutteja. Mahdollisesti tästä tulee nimi "Medici" (it. medico, suom. lääkäri)sekä vaakunan heraldiset pallot tai "pillerit". Varsinaisen elämänuransa ja omaisuutensa varakkaimmat ja tunnetuimmat Medici-suvun jäsenet ansaitsivat kaupankäynnillä, erityisesti kangaskaupalla sekä [[pankki]]toiminnalla. Medicien pankki oli Euroopan arvostetuimpia ja menestyneimpiä. pankkiiritoimintaa Mediceillä oli Italiassa, Flanderin Brüggessä, Genevessä ja Lontoossa. Suurin osa toiminnasta tapahtui kuitenkin Italiassa.
 
[[Giovanni di Bicci de' Medici]] ([[1360]]–[[1429]]) oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici, ja häntä voidaan pitää suvun perustajana. Hänen poikansa [[Cosimo de' Medici]] (''Cosimo Vanhempi'') ([[1389]]–[[1464]]) oli ensimmäinen Medici, joka sai Firenzen epävirallisen hallitsijan ''Gran maestron'' aseman. Hänen jälkeläisensä hallitsivat käytännössä Firenzeä vuoteen [[1494]] saakka, jolloin heidät karkotettiin sieltä.<ref name=suursanakirja>Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, artikkelit Firenze ja Medici, WSOY 1998, ISBN 951-0-33044-2</ref> Cosimon pojan Pieron (1416-1469) poika [[Lorenzo de`' Medici]] ([[1449-1492]]) sai lisänimen "Il Magnifico". Lorenzon aikaan Italian renessanssi oli huipussaan ja Medicit tukivat ahkerasti ajan taiteilijoita, runoilijoita sekä filosofeja. Medicit kuitenkin palasivat Firenzeen 1500-luvun alussa<ref name=suursanakirja />, ja Cosimoa seurannut Medicien "vanhempi" sukuhaara hallitsi Firenzeä vuoteen [[1537]] saakka. Keisari [[Kaarle V]] nimitti [[Alessandro de' Medici]]n Firenzen perinnölliseksi [[herttua]]ksi<ref name=suursanakirja />. Hänen jälkeensä asema siirtyi "nuoremmalle" haaralle, johon kuulunut [[Cosimo I de' Medici]] tuli ensin Firenzen herttuaksi ja myöhemmin vuonna [[1569]] [[Toscanan suurherttuakunta|Toscanan suurherttuaksi]]<ref name=suursanakirja />. Hänestä polveutunut sukuhaara hallitsi sen jälkeen Toscanaa suurherttuakuntana vuoteen [[1737]] saakka.<ref name=suursanakirja />
 
==Taiteet ja arkkitehtuuri==
Rivi 22:
* [[Cosimo I de' Medici|Cosimo I Suuri]] ([[1519]]&ndash;[[1574]]), [[Toscana]]n ensimmäinen suurherttua
* [[Katariina de' Medici]] ([[1519]]&ndash;[[1589]]), Ranskan kuningatar
* Ferdinando I de' Medici ([[1549]]&ndash;[[1609]]), kardinaali, Toscanan suurherttua<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.chh.de.free.fr/archiv/Sonstiges/Stammbaum/medici_stammbaum.png| nimeke = Stammbaum der Familie Medici| tekijä = Christoph Hoffmann| tiedostomuoto = PNG| selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 18.3.2013| kieli = {{ge}}}}</ref>
* [[Leo XI| Alessandro Ottaviano de' Medici]] ([[1535]]&ndash;[[1605]]), tunnettu myös paavi Leo XI:na.
* [[Maria de' Medici]] ([[1573]]&ndash;[[1642]]), Ranskan kuningatar ja sijaishallitsija.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Medici