Ero sivun ”Uralilais-altailaiset kielet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
laaj. edelleen |
||
Rivi 1:
'''Uralilais-altailaiset kielet''' on [[Historiallis-vertaileva kielitiede|historiallis-vertailevan kielitieteen]] historiassa esiintynyt hypoteettinen [[kielikunta]] ja nykyisessä kielitieteessä esiintyvä [[kielitypologia|typologinen]] ja areaalinen kieliryhmä, johon lasketaan kuuluviksi [[uralilaiset kielet]] ja [[altailaiset kielet]].
'''Uralilais-altailaiset kielet''' on hypoteettinen kielikunta, johon kuuluvat [[uralilaiset kielet]] ja [[altailaiset kielet]]. Useissa lähteissä termiä on käytetty ikään kuin kielikunnan olemassaolo olisi selvä asia. Uralilaisten kielten tutkijoiden pääosa ei kuitenkaan usko kielikunnan olemassaoloon. Edes niin sanottujen altailaisten kielten keskinäistä sukulaisuutta ei ole kyetty todistamaan. Uralilaiset ja altailaiset kielet kuuluvat samaan typologiseen kielityyppiin, ja keskeiset kieliopilliset suhteet ilmaistaan niissä samoin keinoin, mutta historiallis-vertaileva kielitiede ei ole kyennyt osoittamaan niiden palautuvan yhteiseen kantakieleen.<ref>[http://www.cpas.su.se/korean/pdf/koreanska.pdf s. 4 Stallan Rosen, Har det koreanska språket ramlat ner från himlen]</ref><ref>[http://www.lausti.com/articles/languages/maailmankielet8.html lausi.com Maailman kielet]</ref><ref>[http://susning.nu/Finsk-ugriska_spr%E5k Finsk-ugriska språk, Susning.nu]</ref>▼
==Hypoteettinen kielikunta kielitieteen historiassa==
Näkemystä uralilais-altailaisten kielten yhteisestä alkuperästä ovat edustaneet fennougristiikan historiassa Suomessa muun muassa [[M. A. Castrén]], [[Martti Räsänen (kielitieteilijä)|Martti Räsänen]] ja Ruotsissa [[Björn Collinder]].▼
▲
▲Näkemystä uralilais-altailaisten kielten yhteisestä geneettisestä alkuperästä ovat edustaneet fennougristiikan historiassa Suomessa muun muassa [[M. A. Castrén]], [[Martti Räsänen (kielitieteilijä)|Martti Räsänen]] ja Ruotsissa [[Björn Collinder]].
Typologisena ja areaalisena kokonaisuutena Uralilais-altailaiset kielet ovat edelleen käytössä oleva käsite. Vaikka geneettistä suhdetta kielten välillä ei olekaan osoitettu, niin uralilais-altailaiset kielet muodostavat [[kielitypologia|typologisesti]] niin selvärajaisen alueellisen yksikön verrattuna ympäröiviin, eri typologioita edustaviin kieliin, että esimerkiksi suomalainen kielitieteilijä [[Juha Janhunen]] on edustanut kantaa, että kyseisillä kielillä täytyy olla yhteinen leviämiskeskus. Näistä [[Turkkilaiset kielet|turkkilaisten kielten]], [[mongolikielet|mongolikielten]] ja [[tunguusikielet|tunguusikielten]] kantakieliä on puhuttu [[Mantšuria]]n alueella, eikä Janhusen mukaan ole suurta mahdollisuutta, että myöskään esikantauralin niiden kanssa samanlainen rakenteellinen typologia olisi voinut syntyä ilman läheistä kontaktia niihin.<ref> Janhunen 2001 (sit. Häkkinen 2012: 98), Janhunen 2007 (sit. Häkkinen 2012: 98).</ref> ▼
==Areaalis-typologinen kieliryhmä nykyisessä kielitieteessä==
▲Typologisena ja areaalisena kokonaisuutena Uralilais-altailaiset kielet sen sijaan ovat edelleen käytössä oleva käsite. Vaikka geneettistä suhdetta eikä merkittävää yhteistä sanastoa muuten kuin [[lainasana|lainasanoina]] kielten välillä ei olekaan osoitettu, niin uralilais-altailaiset kielet muodostavat [[kielitypologia|typologisesti]] niin selvärajaisen alueellisen yksikön verrattuna ympäröiviin, eri typologioita edustaviin kieliin, että esimerkiksi suomalainen kielitieteilijä [[Juha Janhunen]] on edustanut kantaa, että kyseisillä kielillä täytyy olla yhteinen leviämiskeskus. Näistä [[Turkkilaiset kielet|turkkilaisten kielten]], [[mongolikielet|mongolikielten]] ja [[tunguusikielet|tunguusikielten]] kantakieliä on puhuttu [[Mantšuria]]n alueella, eikä Janhusen mukaan ole suurta mahdollisuutta, että myöskään esikantauralin niiden kanssa samanlainen rakenteellinen typologia olisi voinut syntyä ilman läheistä kontaktia niihin.<ref> Janhunen 2001 (sit. Häkkinen 2012: 98), Janhunen 2007 (sit. Häkkinen 2012: 98).</ref><ref>Janhunen 2009: 61-62.</ref>
Suhteessa ympäröiviin kielikuntiin uralilais-altailaiset kielet muodostavat Juha Janhusen mukaan hyvin selvärajaisen kokonaisuuden, kun ympäröivistä kielikunnista niin [[indoeurooppalaiset kielet]] ja [[sinotiibetiläiset kielet]] etelässä, [[jukagiiriset kielet]] ja [[Kamtšatkalaiset kielet|tšuktšilais-kamtšatkalaisiin kielet]] pohjoisessa kuin myös [[giljakki]] ja [[ainu]] äärimmäisessä idässä edustavat muita typologioita. Samoin kielialueen reunoilla on Janhusen mukaan havaittavissa sekä asteittaista typologista altailaistumista muissa kielissä että altaisten kielten typologista ei-altailaistumista altailaisissa kielissä.<ref name="J62">Janhunen 2009: 62.</ref>
Näin myös altailaisten kielten yhteisen typologian voidaan päätellä olevan tulosta keskinäisistä kontakteista menneisyydessä ehkä muutamia tuhansia vuosia sitten, jolloin kieliryhmän muiden [[kantakieli|kantakielten]] kuin [[kantaurali]]n tiedetään esiintyneen varsin tiiviillä yhtenäisellä alueella nykyisessä Mantšuriassa. Uralilaisen kantakielen osalta kysymys sen sijaan on monimutkaisempi.<ref name="J62"/>
Hiljattain on kuitenkin esitetty, että [[jukagiiriset kielet|jukagiirisissa kielissä]] esiintyvät, kantauralin tasoon palautettavat lainasanat olisivat osoitus myös kantauralia edeltäneen kielimuodon, esikantauralin esiintymisestä Siperiassa, vaikka itse kantauralin puhuma-alueeksi monilla perusteilla viime vuosina yksimielisesti onkin katsottu Euroopan puoleinent alue [[Uralvuoret|Uralvuorten eteläpäässä]].<ref>Häkkinen 2012; Janhunen 2009: 75; Häkkinen 2009.</ref>
==Lähteet==
*{{Lehtiviite | Tekijä = Häkkinen, Jaakko | Otsikko =Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa | Julkaisu =Journal de la Société Finno-Ougrienne | Ajankohta =2009 | Vuosikerta =92 | Numero = | Sivut = 9–56| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf | www-teksti =artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 14.3.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
*Häkkinen, Jaakko: Early contacts between Uralic and Yukaghir. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = Tiina Hyytiäinen, Lotta Jalava, Janne Saarikivi & Erika Sandman (toim.) | Nimeke =Per Urales ad Orientem. Iter polyphonicum multilingue. Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012 | Vuosi =2012 | Luku = | Sivu =91-101 | Selite =Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 264 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalais-ugrilainen seura | Tunniste =ISBN 978-952-5667-33-2 (painettu) ISBN 978-952-5667-34-9 (verkkoversio) | www =http://www.sgr.fi/sust/sust264/sust264_hakkinenj.pdf | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 12.3.2013 | Kieli ={{en}} }}
* Janhunen, Juha 2001: Indo-Uralic and Ural-Altaic: On the diachronic implications of areal typology. Early Contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and Archaeological Considerations, s. 207–220. (toim. Carpelan et al.) ''Mémoires de la Société Finno-Ougrienne'' 242. Helsinki: Finno-Ugrian Society. {{en}}
* Janhunen, Juha 2007: Typological expansion in the Ural-Altaic belt. ''Incontri Linguistici'', vol. 30, s. 71–83. Pisa & Roma: Fabrizio Serra Editore. {{en}}
* Janhunen, Juha 2009: Proto-Uralic—what, where, and when? ''Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia'' 258. s. 57–78. [http://www.sgr.fi/sust/sust258/sust258_janhunen.pdf Artikkelin verkkoversio]. {{en}}
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
[[Luokka:Hypoteettiset kielikunnat]]
| |||