Ero sivun ”Sävellaji” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään Metatieto-malline
Kumotaan kaikki käyttäjän Sentree tekemät muokkaukset. En luota niihin lainkaan, ne ovat lähteettömiä ja niissä on liian paljon korjauksia.
Rivi 36:
C-duurissa ja luonnollisessa a-mollissa käytetään vain [[diatoninen asteikko|diatonisen perusasteikon]] säveliä C, D, E, F, G, A ja H, jotka esimerkiksi [[piano]]lla soitetaan valkoisilla koskettimilla (elleivät muut sävelet esiinny tilapäisesti [[muunnesävel]]inä). Muissa sävellajeissa ainakin osa sävelistä on korotettu tai alennettu, mikä [[Nuottikirjoitus|nuottikirjoituksessa]] osoitetaan [[etumerkki (musiikki)|etumerkeillä]], jotka sijoitetaan nuottiviivastolla jokaisen rivin alkuun. Etumerkkejä ovat ylennysmerkit, ristit {{nuotti|korotus}} ja alennusmerkit, b-merkit {{nuotti|alennus}}.
 
Yhtenäisen nuottikirjoituksen ja selvyyden takia on sovittu, että etumerkit kirjoitetaan tyypillisesti nuottiviivastolla mahdollisimman ylös{{lähde|diskanttiavaimella fis kirjoitetaan ylös mutta fes alas, gis ylös mutta ges alas jne.}}; siten esim. g-nuottiavaimelle kirjoitettu ensimmäinen risti, fis, kirjoitetaan viidennelle viivalle (eikä ensimmäiseen väliin), kuudes ristimerkki, eis, kirjoitetaan neljänteen väliin (eikä ensimmäiselle viivalle) jne.. Eri nuottiavaimet, esim. tenori- tai alttoavain, eivät muuta em. sopimusta.
Yhtenäisen nuottikirjoituksen ja selvyyden takia on sovittu, että etumerkit kirjoitetaan tyypillisesti seuraavasti:
 
'''''Ristit''''' (G-avaimella):
# F{{nuotti|korotus}}-sävelen (Fis) merkki 5. viivalle
# C{{nuotti|korotus}}-sävelen (Cis) merkki 3. välille
# G{{nuotti|korotus}}-sävelen (Gis) merkki 5. viivan yläpuolelle
# D{{nuotti|korotus}}-sävelen (Dis) merkki 4. viivalle
# A{{nuotti|korotus}}-sävelen (Ais) merkki 2. välille
# E{{nuotti|korotus}}-sävelen (Eis) merkki 4. välille
# H{{nuotti|korotus}}-sävelen (His) merkki 3. viivalle
 
Alttoavaimessa merkinnät kirjoitetaan paikkaa (paikka=viiva/väli) alemmas (esim. viivalta sen ja itsensä alapuolella olevan viivan välille), tenoriavaimessa muuten paikkaa ylemmäs, mutta F{{nuotti|korotus}} ja G{{nuotti|korotus}} oktaavia matalammalle. Baritoniavaimessa merkinnät kirjoitetaan muuten neljää paikkaa alemmas, mutta A{{nuotti|korotus}} ja H{{nuotti|korotus}} merkitään oktaavia korkeammalle, bassoavaimessa muuten kahta paikkaa alemmas, mutta A{{nuotti|korotus}} merkitään oktaavia korkeammalle.
 
'''''b:t''''' (G-avaimella):
# B-sävelen (Bes) merkki 3. viivalle
# E{{nuotti|alennus}}-sävelen (Es) merkki 4. välille
# A{{nuotti|alennus}}-sävelen (As) merkki 2. välille
# D{{nuotti|alennus}}-sävelen (Des) merkki 4. viivalle
# G{{nuotti|alennus}}-sävelen (Ges) merkki 2. viivalle
# C{{nuotti|alennus}}-sävelen (Ces) merkki 3. välille
# F{{nuotti|alennus}}-sävelen (Fes) merkki 1. välille
 
Alttoavaimessa merkinnät kirjoitetaan paikkaa alemmas, tenoriavaimessa paikkaa ylemmäs. Baritoniavaimessa merkinnät kirjoitetaan muuten neljää paikkaa alemmas, mutta F{{nuotti|alennus}} ja G{{nuotti|alennus}} merkitään oktaavia korkeammalle, bassoavaimessa muuten kahta paikkaa alemmas, mutta F{{nuotti|alennus}} merkitään oktaavia korkeamalle.
 
=== Ylennysmerkkiset sävellajit ===
 
Ristimerkkiset ([[Kuva:Sharp.svg|8px]]) sävellajit muodostavat sarjan, jossa jokaisen sävellajin perussävel on sama kuin edellisen viides sävel eli [[dominantti]]. Jokaisessa sävellajissa on yksi ylennetty sävel enemmän kuin edellisessä. Ne ovat:
 
[[Kuva:C-sharp-major a-sharp-minor.svg|200px|left]]
Rivi 98 ⟶ 76:
=== Kaksoismerkkiset sävellajit ===
 
Sarjoja voitaisiin jatkaa pidemmällekin, mutta tällöin olisi osa sävelistä jo kaksinkertaisesti korotettava tai alennettava; esimerkiksi Gis-duurissa esiintyisi kaksinkertaisesti korotettu sävel fisis ja Fes-duurissa kaksoisalennettu beses/heses. Käytännössä tällaisia sävellajeja esiintyy vain sävellyksen keskellä tilapäisesti [[modulaatio (musiikki)|modulaatioiden]] seurauksena. Yleensä ne korvataan niitä [[enharmoniset sävelet|enharmonisesti]] vastaavilla sävellajeilla, esimerkiksi Gis-duuri As-duurilla. ja Fes-duuri E-duurilla.
 
=== Luettelo duuri- ja mollisävellajeista ===
Rivi 120 ⟶ 98:
{{Viitteet}}
{{Nuottikirjoitus}}
 
{{Metatieto}}
[[Luokka:Musiikin teoria]]
[[Luokka:Musiikkitermit]]
 
[[ende:Key (music)Tongeschlecht]]
[[en:Major and minor]]
[[eo:Tonala genro]]
[[fr:Mode (musique tonale)]]
[[pl:System dur-moll]]