Wikipedia

Ero sivun ”Nuorakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähteetön -malline vaihdettu yksilöityihin lähdepyyntöihin. Kartta osoittaa että kaikki eivät ole parin kilometrin päässä merestä.
Rivi 1:
{{lähteetön|En juuri löydä virheitä, mutta lähteettömyys on näinkin laajassa artikkelissa vakava rasite}}[[Kuva:Corded Ware culture.png|thumb|310px|
Nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin (engl. ''Corded Ware'') levinneisyys.]]
 
Rivi 13:
Keski-Euroopassa kulttuuriin liittyi läntisessä Itä-Euroopassa [[Palloamforakulttuuri|palloamforakausi]] 3400–2800 eaa. ja [[Badenin kulttuuri]] 3600–2800 eaa.
 
Nuorakeraamiset kulttuurit ovat saaneet nimensä saviastioista, jotka on koristeltu nuoramaisilla painanteilla. Toinen nimitys sotakirveskulttuurit (Suomessa vasarakirveskulttuuri) viittaa erityisiin, taitavasti muotoiltuihin monesti venemäisiin kivikirveisiin, joita on arveltu sota-aseiksi tai kulttiesineiksi. Ne ovat kuparikirveiden jäljitelmiä.<ref name="NB"/>
 
Kulttuuria on sanottu myös yksittäishautakulttuuriksi. Vainajat haudattiin kukin omaan kuoppahautaansa, pää etelään, miehet vasemmalle ja naiset oikealle kyljelleen. Joidenkin hautojen päälle kasattiin kumpu mutta ei kaikken.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/195896/history-of-Europe/58245/The-Bronze-Age?anchor=ref309584 The Bronze Age] Encyclopedia Britannica</ref>
 
Nuorakeraamiset kulttuurit harjoittivat [[maanviljely]]ä ja [[karjanhoito]]a. Usein on arveltu, että kulttuurimuodolla oli yhteys [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] leviämiseen Euroopassa. Aiemmin kulttuurin uskottiin levinneen laajalle alueelle migraation eli kansainvaelluksen myötä. Nykytutkijoista muun muassa Andrew Sherratt ja Ian Hodder kuitenkin ovat nähneet nuorakeraamisessa kulttuurissa pikemminkin uuden [[uskonto|uskonnon]] ja [[ideologia]]n leviämisen.{{lähde}}
 
Kysymystä siitä, liittyikö nuorakeraamisen kulttuurin leviäminen kansainvaellukseen, on yritetty selvittää myös [[antropologia]]n avulla tutkimalla hautalöytöjä. Onkin havaittu muun muassa Baltiassa, että nuorakeraamisen kulttuurin haudoista löytyy eri [[ihmisrotu|ihmistyyppejä]] jokseenkin samassa suhteessa kuin ajallisesti ja paikallisesti läheisistä muiden kulttuurien haudoista. Muun muassa antropologi [[Raissa Denisova]]n ([[1978]]) mukaan tämä tukee päätelmää, että nuorakeraamiseen kulttuuriin siirtyminen ei ole merkinnyt uuden väestön saapumista.<ref>Valter Lang: ''Some aspects of ther Corded Ware Culture east of the Baltic sea''. Löytyy teoksesta: ''The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia''. Ed by K.Julku, K.Wiik (1998) ISBN 951-97040-2-7. Lang viittaa primaarilähteeseen: Raissa Denisova: ''Auklas keramikas kulturas cilšu genese un ražotajsaimniec ibas attistiba austrum baltija - Arkeologia un etnografija ''(1987)</ref>
Rivi 23:
== Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri Suomessa ==
 
Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri tai venekirveskulttuuri saapui Etelä- ja Lounais-Suomeen Koillis-Puolasta ja Baltiasta. Usein tämän on tulkittu merkitsevän aivan uuden väestön saapumista, sillä monet nuorakeraamisen kulttuurin tavat poikkesivat [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisista]]. Nuorakeraaminen kulttuuri toi Suomeen uuden asumustyypin, [[maja]]n.{{lähde}}
 
Nuorakeraaminen kulttuuri levisi maan lounais- ja eteläosaan suurin piirtein [[Kokkola]]n, [[Tampere]]en ja [[Viipuri]]n kautta kulkevan linjan eteläpuolelle. Nuorakeraaminen kulttuuri erotti Suomen alueen lounais- ja eteläosat sisämaasta hyvin jyrkästi. Jako jatkui myöhemmissä kulttuureissa aina rautakaudelle asti. Nuorakeraamiset ihmiset eivät haudanneet vainajiaan kampakeraamisesta kulttuurista tuttuihin punamultahautoihin, vaan ns. hocker-asentoon (kyyrypolviasento, jossa vainaja makaa vasemmalla kyljellään) yksittäishautoihin. Saviastiat olivat niukkakoristeisia, kampakeraamisia astioita pienempiä ja pyöreitä.<ref name="NBA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7 | Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri | Julkaisu = Esihistoria - kivikausi | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = }}</ref> Astian yläreuna on usein koristeltu nuorapainanteilla, kalanruotokuvioilla tai vinoviivavyöhykkeillä.<ref name="HY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#Kuvaus | Nimeke = Nuorakeramiikka | Julkaisu = Suomen esihistoriallinen keramiikka | Julkaisija = Helsingin Yiopisto Arkeologian laitos | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Kulttuurin asuinpaikat sijaitsevat vesistöjen lähellä, rannikolla korkeintaan parin kilometrin päässä merestä. Kulttuurin piirissä ilmeisesti vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä. Näihin aikoihin vedenkulkijoiden käytössä oli lähinnä koverrettuja [[ruuhi]]a sekä [[nahkapohjainen vene|nahkapohjaisia veneitä]] - lautaveneitä ei vielä ollut.{{lähde}} Löytöpaikat painottuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen.<ref>[http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#LevintakarttaNuorakeramiikan levintäkartta Suomessa] Helsingin Yiopisto Arkeologian laitos</ref>
 
Arkeologi Heikki Matiskaisen mukaan kulttuuri saapui Suomeen uuden väestön mukana, kun taas Jukka Luoto uskoo kulttuurin levinneen aikaisemman väestön keskuuteen ilman merkittäviä väestönsiirroksia.{{lähde}}
Rivi 35:
== Vasarakirveet ==
 
Vasarakirveet oli tehty kivestä. Kiveen oli porattu reikä ehkä [[luu]]lla. Kirveet jäljittelivät [[kupari]]aseita, jotka olivat jo käytössä Kaakkois-Euroopan [[kalkoliittinen kausi|kalkoliittisten kulttuurien]] keskuudessa. Joihinkin vasarakirveisiin oli jopa tehty metalliaseen valumuottien reunoista jäänyttä jälkeä muistuttava harjanne. Kivessä olevaan reikään on laitettu varsi, josta asetta on pidelty. Monissa vasarakirveissä on ollut niin pieni reikä, että varren on täytynyt olla ohut. Reiän reunat ovat voineet myös olla niin ohuet, että ase olisi helposti murtunut taistelussa. Muun muassa näiden syiden perusteella on arveltu, että aseella on lähinnä osoitettu sosiaalista asemaa tai että se on ollut kulttiesine. Työntekoon käytettiin reiättömiä kivikirveitä.{{lähde}}
 
== Nuorakeraamisen kulttuurin alatraditioita==
 
Eräs nuorakeraamisen kulttuurin alaperinne, Fatjanovo-Balanovon kulttuuri 3200–2300 eaa. ({{k-en|Fatyanovo}}) oli nuorakeraamisen kulttuurin itäinen haara Venäjällä. Sen alue ulottui Pihkova-järveltä länteen Keski-Volgalle, ja pohjoisessa Pohjois-Volgalle. Se jakautui läntiseen Fatjanovon ja itäiseen Balanovon kulttuuriin.{{lähde}}
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri”