Ero sivun ”Nuorakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteitä |
|||
Rivi 15:
Nuorakeraamiset kulttuurit ovat saaneet nimensä saviastioista, jotka on koristeltu nuoramaisilla painanteilla. Toinen nimitys sotakirveskulttuurit (Suomessa vasarakirveskulttuuri) viittaa erityisiin, taitavasti muotoiltuihin monesti venemäisiin kivikirveisiin, joita on arveltu sota-aseiksi tai kulttiesineiksi. Ne ovat kuparikirveiden jäljitelmiä.
Kulttuuria on sanottu myös yksittäishautakulttuuriksi. Vainajat haudattiin kukin omaan kuoppahautaansa, pää etelään, miehet vasemmalle ja naiset oikealle kyljelleen. Joidenkin hautojen päälle kasattiin kumpu mutta ei kaikken.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/195896/history-of-Europe/58245/The-Bronze-Age?anchor=ref309584 The Bronze Age] Encyclopedia Britannica</ref>
Nuorakeraamiset kulttuurit harjoittivat [[maanviljely]]ä ja [[karjanhoito]]a. Usein on arveltu, että kulttuurimuodolla oli yhteys [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] leviämiseen Euroopassa. Aiemmin kulttuurin uskottiin levinneen laajalle alueelle migraation eli kansainvaelluksen myötä. Nykytutkijoista muun muassa Andrew Sherratt ja Ian Hodder kuitenkin ovat nähneet nuorakeraamisessa kulttuurissa pikemminkin uuden [[uskonto|uskonnon]] ja [[ideologia]]n leviämisen. Kysymystä siitä, liittyikö nuorakeraamisen kulttuurin leviäminen kansainvaellukseen, on yritetty selvittää myös [[antropologia]]n avulla tutkimalla hautalöytöjä. Onkin havaittu muun muassa Baltiassa, että nuorakeraamisen kulttuurin haudoista löytyy eri [[ihmisrotu|ihmistyyppejä]] jokseenkin samassa suhteessa kuin ajallisesti ja paikallisesti läheisistä muiden kulttuurien haudoista. Muun muassa antropologi [[Raissa Denisova]]n ([[1978]]) mukaan tämä tukee päätelmää, että nuorakeraamiseen kulttuuriin siirtyminen ei ole merkinnyt uuden väestön saapumista.<ref>Valter Lang: ''Some aspects of ther Corded Ware Culture east of the Baltic sea''. Löytyy teoksesta: ''The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia''. Ed by K.Julku, K.Wiik (1998) ISBN 951-97040-2-7. Lang viittaa primaarilähteeseen: Raissa Denisova: ''Auklas keramikas kulturas cilšu genese un ražotajsaimniec ibas attistiba austrum baltija - Arkeologia un etnografija ''(1987)</ref>
Rivi 23 ⟶ 25:
Nuorakeraaminen kulttuuri eli vasarakirveskulttuuri tai venekirveskulttuuri saapui Etelä- ja Lounais-Suomeen Koillis-Puolasta ja Baltiasta. Usein tämän on tulkittu merkitsevän aivan uuden väestön saapumista, sillä monet nuorakeraamisen kulttuurin tavat poikkesivat [[kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisista]]. Nuorakeraaminen kulttuuri toi Suomeen uuden asumustyypin, [[maja]]n.
Nuorakeraaminen kulttuuri levisi maan lounais- ja eteläosaan suurin piirtein [[Kokkola]]n, [[Tampere]]en ja [[Viipuri]]n kautta kulkevan linjan eteläpuolelle. Nuorakeraaminen kulttuuri erotti Suomen alueen lounais- ja eteläosat sisämaasta hyvin jyrkästi. Jako jatkui myöhemmissä kulttuureissa aina rautakaudelle asti. Nuorakeraamiset ihmiset eivät haudanneet vainajiaan kampakeraamisesta kulttuurista tuttuihin punamultahautoihin, vaan ns. hocker-asentoon (kyyrypolviasento, jossa vainaja makaa vasemmalla kyljellään) yksittäishautoihin. Saviastiat olivat niukkakoristeisia, kampakeraamisia astioita pienempiä ja pyöreitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7 | Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri | Julkaisu = Esihistoria - kivikausi | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = }}</ref> Astian yläreuna on usein koristeltu nuorapainanteilla, kalanruotokuvioilla tai vinoviivavyöhykkeillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#Kuvaus | Nimeke = Nuorakeramiikka | Julkaisu = Suomen esihistoriallinen keramiikka | Julkaisija = Helsingin Yiopisto Arkeologian laitos | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = }}</ref>
Kulttuurin asuinpaikat sijaitsevat vesistöjen lähellä, rannikolla korkeintaan parin kilometrin päässä merestä. Kulttuurin piirissä ilmeisesti vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä. Näihin aikoihin vedenkulkijoiden käytössä oli lähinnä koverrettuja [[ruuhi]]a sekä [[nahkapohjainen vene|nahkapohjaisia veneitä]] - lautaveneitä ei vielä ollut. Arkeologi Heikki Matiskaisen mukaan kulttuuri saapui Suomeen uuden väestön mukana, kun taas Jukka Luoto uskoo kulttuurin levinneen aikaisemman väestön keskuuteen ilman merkittäviä väestönsiirroksia. Usein on arveltu, että nuorakeraaminen kulttuuri toi maanviljelyn ja karjanhoidon Suomeen, mutta tästä ei ole löydetty selkeitä todisteita. Ensimmäiset merkit [[vuohi]]sta Suomessa ovat nuorakeraamisen kulttuurin ajalta.
| |||