Ero sivun ”Hovin kartano (Vihti)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muotoilua |
Vanhan version mukaan MTT |
||
Rivi 3:
'''Hovin kartano''' (myös '''Suontaan Hovi''') on [[kartano]] [[Vihti|Vihdissä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Myllyniemi, Seppo | Nimeke =Vihdin historia 1800-1918 | Vuosi =1990 | Luku = | Sivu = 51-52| Selite = | Julkaisupaikka =Vihti | Julkaisija =Vihdin kunta | Tunniste =ISBN 952-9056-0-1 | Kieli = }}</ref> Kartano sijaitsee noin kolme kilometriä Vihdin kirkonkylästä itään. Perimätieto kertoo [[Ruotsin kuningas]] [[Kustaa III]]:nnen yöpyneen Hovissa eräällä matkallaan vuosien 1788–1789 [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] aikana. Hovia isännöi tuolloin Nassokin-suku.
Hovin ensimmäisiä omistajia ovat olleet Olli Ollinpoika 1539–1571, Matti Jussinpoika 1572–1574 ja Jaakko Sipinpoika 1575–1584. Vuosina 1627-1752 kartanon omisti Jakob Karlson Skoo, joka aateloitiin vuoden 1630 tienoilla nimellä Hästesko-Fortuna. Axel Gotthard Nassokinin ja hänen perillistensä aikana 1769–1784 tila oli 1784–1812 jaettuna kahteen osaan.{{selvennä|Kuka omisti kartanon 1769–1784 ja 1784–1812, ja milloin se jaettiin?}} Kruunun[[nimismies]] Gustav Adolf Engblom omisti tilan vuosina 1838-1874.
[[Museovirasto]] on määritellyt kartanoa ympäröivän Suontaan viljelymaiseman yhdeksi Suomen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä]].<ref>{{RKY|id=4838|Nimi=Suontaan viljelysmaisema}}</ref>
| |||