Wikipedia

Ero sivun ”Miinalaiva Riilahti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q4411240 siirrettyä kielilinkkiä
kh
Rivi 7:
| hinta =
| aloitettu =
| vesille = [[14. joulukuuta]] [[1940]]
| palvelus =
| poistui = upotettu 23. elokuuta 1943
| loppuvaihe =
| uppouma = 310 tonnia[[tonni|t]]
| pituus = 50 [[metri|m]]
| leveys = 7,9 m
| syväys = 1,5 m
| koneteho = 2 × Rateau -diesel (835 kilowattia)
myöhemmin 2 × MAN -diesel (894 kilowattia)
| nopeus = 15 [[Solmu (nopeusyksikkö)|solmua]]
| miehistö =
| aseistus = 1 x 75 mm tykki<br>1 x [[Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna|Bofors 40 mm]]<br>2 x Madsen 20 mm<br>3 miinakiskoparia ja noin 100 miinaa
| aseistus = 1 x 75 mm
1 x Bofors 40 mm
2 x Madsen 20 mm
3 miinakiskoparia ja noin 100 miinaa
| miinantorjuntajärjestelmät =
}}
'''Miinalaiva Riilahti''' oli [[Suomen merivoimat|Suomen merivoimien]] miinalaiva vuosina [[1940]]–[[1943]] ja ''[[Miinalaiva Ruotsinsalmi|miinalaiva Ruotsinsalmen]]'' sisaralus. Alus oli nimetty [[Ruotsi]]n ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjänkeisarikunnan laivasto]] laivastojenjen välisen [[Hanko|Hangon]] edustalla vuonna [[1714]] käydyn [[Riilahden taistelu]]n mukaan.
 
== Valmistus ==
== Uudet miinalaivat Ruotsinsalmi ja Riilahti ==
Uusille miinalaivoille, ''Riilahdelle'' ja sen sisaralukselle ''Ruotsinsalmelle'', oli osoitettu rahoitus jo [[1937]], mutta ne myöhästyivät aiotusta aikataulustaan. Rahat käytettiin [[MäkiluotoMäkiluodon linnake|Mäkiluodon linnakkeen]] linnakkeen kasarmeihin. ''Riilahti'' laskettiin lopulta vesille [[14. joulukuuta]] [[1940]], kolme viikkoa Ruotsinsalmen jälkeen.
 
[[Kuva:Riilahti.gif|left|thumb|Piirros ''Riilahdesta''|200px]]
Alun perin Riilahden ja Ruotsinsalmenalusluokan tehtäväksi oli määritelty panssarilaivojen saattoraivaajina toimiminen, joten niiden syväys oli vain 1,5 metriä. ''Riilahden'' aseistuksena oli yksi 75 mm, yksi 40 mm ja kaksi 20 mm tykkiä sekä kolme miinakiskoparia, joita varten oli noin sata miinaa. Sukellusveneiden torjuntaa varten sillä oli vesikuuntelulaitteita ja syvyyspommiheittimiä ja -pudottimia. Aluksella oli riittävästi tehoja raivauskaluston hinaamiseen. Itsensä ja muiden alusten suojaamista varten ''Riilahdella'' oli tehokkaat [[savugeneraattori]]t.
 
RiilahdenAluksen päälliköksi määrättiin kapteeniluutnantti [[Osmo Kivilinna]], joka toimi aluksen päällikkönä koko sen olemassaolon ajan.
 
== Riilahti jatkosodanJatkosodan meritaisteluissa ==
''Riilahti'' ja ''Ruotsinsalmi'' aloittivat [[Suomenlahti|Suomenlahden]] miinoittamisen [[26. kesäkuuta]] [[1941]], heti [[Jatkosota|Jatkosodan]] sytyttyä. Vuoden 1941 aikanaikana ''Riilahti'' laski lähes 1 000 [[Merimiina|miinaa]], joista suuren osan [[Jumindan miinasulku]]un. ▼
 
Vuonna 1941 alus myös kaappasi neuvostoliittolaisen [[proomu]]n ja osallistui miinanraivausoperaatioon [[Hangon vuokra-alue|Hangon]] eteläpuolella. Kesällä [[1942]] alus laski lukuisia miinoitteita lähinnä [[Suursaari|Suursaaren]] läheisyyteen. Neuvostojoukkojen noustua maihin [[Somerin saari|Somerin saaressa]] [[8. heinäkuuta]] [[1942]] hälytettiin ''Riilahti'' taistelupaikalle, jossa se kävi tykistötaisteluita [[Neuvostoliiton laivasto|neuvostoliittolaisia]]n aluksia]] vastaan, antoi tulitukea saaren puolustajille ja torjui [[NeuvostoliittoNeuvostoliiton ilmavoimat|Neuvostoliiton]] ilmavoimien]] hyökkäyksiä. Taistelun aikana laskettiin 56 lentokoneen hyökänneen ''Riilahden'' kimppuun, mutta miehistön toiminnan ansiosta alus selvisi. [[Somerin taistelu]] päättyi suomalaisten voittoon. ▼
▲Riilahti ja Ruotsinsalmi aloittivat [[Suomenlahti|Suomenlahden]] miinoittamisen [[26. kesäkuuta]] [[1941]], heti [[Jatkosota|Jatkosodan]] sytyttyä. Vuoden 1941 aikan Riilahti laski lähes 1 000 [[Merimiina|miinaa]], joista suuren osan [[Jumindan miinasulku]]un.
 
[[8. maaliskuuta]] [[1943]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|ylipäällikkö]] nimitti Riilahdenaluksen päällikön kapteeniluutnantti [[Osmo Kivilinna]]n [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritariksi]]. Perusteista voinee mainita muun muassa sen, että kapteeniluutnantti Kivilinna oli suorittanut kaikki sotatoimensa aivan uudella ja uuden tyyppisellä aluksella, jonka ohjailuominaisuuksia ei kukaan tuntenut tarkasti. Aiemmin mainittujen operaatioiden lisäksi hän oli upottanut useita neuvostoliittolaisia [[sukellusvene]]itä.▼
Vuonna 1941 Riilahti myös kaappasi neuvostoliittolaisen [[proomu]]n ja osallistui miinanraivausoperaatioon [[Hangon vuokra-alue|Hangon]] eteläpuolella.
 
== Riilahden viimeinenViimeinen taistelu ==▼
Kesällä [[1942]] laski Riilahti lukuisia miinoitteita lähinnä [[Suursaari|Suursaaren]] läheisyyteen.
''Riilahti'' lähti sukellusveneentorjuntatehtävään Suursaaren länsipuolelle [[Loviisa]]sta [[22. elokuuta]] kello 5.30. Aluksen mukana oli ''[[vartiomoottorivene 1]]''. Kello kaksi [[23. elokuuta]] Riilahdenaluksen tähystäjä havaitsi lännessa Neuvostoliiton [[torpedovene|moottoritorpedoveneitämoottoritorpedovene]]itä ja suoritti hälytyksen. Vahtiupseeri oli kuitenkin antanut aiemmin käskyn sammuttaa ''Riilahden'' koneet, jotta vesikuuntelijat kuulisivat paremmin sukellusveneiden ääniä, joten. ennenEnnen kuin miinalaiva sai koneensa käyntiin ja ohjailuvauhtia, moottoritorpedovene ''TK 94'' ehti laukaista Riilahteaalusta kohti torpedon, joka osui aluksen vasempaan kylkeen ja katkaisi sen kahtia. ''Riilahti'' upposi kaksi minuuttia myöhemmin ja vei mukanaan 23 merisotilasta. [[''Vartiomoottorivene 1]]'' pelasti vedestä yksitoista miestä, joiden joukossa oli aluksen päällikkö, [[kapteeniluutnantti]], [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritari]] [[Osmo Kivilinna|Osmo Kullervo Kivilinna]]. Hänjoka kuitenkin menehtyi myöhemmin vammoihinsa. ▼
 
''Riilahden'' [[hylky]] lepää viiden [[meripeninkulma]]n päässä [[Tiiskeri]]stä 70 metrin syvyydessä. RiilahdenAluksen uppoaminen jätti aukon Merivoimien miinalaivakantaan, jonka vuonna [[1957]] valmistunut [[Miinalaiva Keihässalmi|Keihässalmi]] paikkasi. Alusta varten hankitut varakoneistot asennettiin myöhemmin ''Ruotsinsalmeen'' sen kolmansiksi ja viimeisiksi koneiksi.▼
▲Neuvostojoukkojen noustua maihin [[Somerin saari|Somerin saaressa]] [[8. heinäkuuta]] [[1942]] hälytettiin Riilahti taistelupaikalle, jossa se kävi tykistötaisteluita [[Neuvostoliiton laivasto|neuvostoliittolaisia aluksia]] vastaan, antoi tulitukea saaren puolustajille ja torjui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ilmavoimien hyökkäyksiä. Taistelun aikana laskettiin 56 lentokoneen hyökänneen Riilahden kimppuun, mutta miehistön toiminnan ansiosta alus selvisi. [[Somerin taistelu]] päättyi suomalaisten voittoon.
 
▲[[8. maaliskuuta]] [[1943]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|ylipäällikkö]] nimitti Riilahden päällikön kapteeniluutnantti [[Osmo Kivilinna]]n [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritariksi]]. Perusteista voinee mainita muun muassa sen, että kapteeniluutnantti Kivilinna oli suorittanut kaikki sotatoimensa aivan uudella ja uuden tyyppisellä aluksella, jonka ohjailuominaisuuksia ei kukaan tuntenut tarkasti. Aiemmin mainittujen operaatioiden lisäksi hän oli upottanut useita neuvostoliittolaisia [[sukellusvene]]itä.
 
▲== Riilahden viimeinen taistelu ==
 
▲Riilahti lähti sukellusveneentorjuntatehtävään Suursaaren länsipuolelle [[Loviisa]]sta [[22. elokuuta]] kello 5.30. Aluksen mukana oli vartiomoottorivene 1. Kello kaksi [[23. elokuuta]] Riilahden tähystäjä havaitsi lännessa Neuvostoliiton [[torpedovene|moottoritorpedoveneitä]] ja suoritti hälytyksen. Vahtiupseeri oli kuitenkin antanut aiemmin käskyn sammuttaa Riilahden koneet jotta vesikuuntelijat kuulisivat paremmin sukellusveneiden ääniä, joten ennen kuin miinalaiva sai koneensa käyntiin ja ohjailuvauhtia, moottoritorpedovene TK 94 ehti laukaista Riilahtea kohti torpedon, joka osui aluksen vasempaan kylkeen ja katkaisi sen kahtia. Riilahti upposi kaksi minuuttia myöhemmin ja vei mukanaan 23 merisotilasta. [[Vartiomoottorivene 1]] pelasti vedestä yksitoista miestä, joiden joukossa oli aluksen päällikkö, [[kapteeniluutnantti]], [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritari]] [[Osmo Kivilinna|Osmo Kullervo Kivilinna]]. Hän kuitenkin menehtyi myöhemmin vammoihinsa.
 
▲Riilahden [[hylky]] lepää viiden [[meripeninkulma]]n päässä [[Tiiskeri]]stä 70 metrin syvyydessä. Riilahden uppoaminen jätti aukon Merivoimien miinalaivakantaan, jonka vuonna [[1957]] valmistunut [[Miinalaiva Keihässalmi|Keihässalmi]] paikkasi.
 
Riilahtea varten hankkia ehdityt varakoneistot asennettiin myöhemmin sisarlaiva [[miinalaiva Ruotsinsalmi|Ruotsinsalmeen]] sen kolmansiksi ja viimeisiksi koneiksi.
 
[[Luokka:Suomen merivoimien miinalaivat|Riilahti]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Miinalaiva_Riilahti”