Avaa päävalikko

Muutokset

1 merkki lisätty ,  6 vuotta sitten
[[Tiedosto:Humulus lupulus 009.JPG|thumb|vasen|190px|Luonnonvarainen humala Saksassa.]]
 
Humala kasvattaa useita metrejä pitkiä köynnöstävia varsia, jotka leviävät maata pitkin laajana, sotkuisena kasvustona tai nousevat sopivissa paikoissa jopa kuuden metrin korkeudelle puiden runkoja pitkin. Kiipeämistä auttavat varressa olevat pienet akkurimaisetankkurimaiset karvat.<ref name="OULUN">Oulun kasvit 2005, s. 434.</ref><ref name="HYÖTYKASVIT">Hyötykasvit värikuvina 2009, s. 170.</ref> Sekä varsi että [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat karheita. Vastakkain olevat lehdet ovat sahalaitaisia, sormijakoisia ja kooltaan jopa 25&nbsp;cm pituisia. Isommat lehdet ovat viisijakoisia, pienemmät kolmijakoisia tai ehyitä.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 96.</ref>
 
Humala on kaksikotinen kasvi, joten sen [[hede]]- ja [[emi]]kukinnot ovat eri yksilöissä. Kukinnot ovat lehtihankaisia. Perälliset hedekukat ovat jopa yli 10 cm pitkiä, monihaaraisia ja harsuja. Kehälehtiä ja heteitä on viisi kappaletta. Kukinnan jälkeen hedekukat kuihtuvat. Perättömiä emikukkia on runsaasti. Ne ovat rakenteeltaan tiiviitä ja luotteja niissä on kaksi kappaletta. Kukinnan jälkeen emikukkien tukisuomut suurenevat 2–3 cm pitkiksi käpymäisiksi "humaliksi", jotka ovat voimakastuoksuisia ja väriltään kellanvihreitä. Suomessa humala kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on pähkylä.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Laji kuitenkin tekee siemeniä erittäin harvoin ja leviää pääasiassa syvälle maahan tunkeutuvan ja laajalle leviävän [[juurakko|juurakon]] avulla.<ref name="OULUN"/>
Rekisteröitymätön käyttäjä