Ero sivun ”Maanjako” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
lisättiin kappale maanjakotoimitus |
||
Rivi 1:
'''Maanjako''' on toimitus, jossa maa jaetaan kahden tai useamman omistajan kesken. Muinoin [[Kylä|kylien]] ja [[Yksinäistalo|yksittäistalojen]] asukkaat ottivat [[Erämaa|erämaasta]] hallintaansa laajoja-alueita metsälläkäyntiä ja [[Kaskiviljely|kaskiviljelyä]] varten. He rajoittivat oman alueensa hakkaamalla puihin merkkejä enemmän tai vähemmän tarkasti. Tätä varhaisinta maanjakotapaa kutsutaan [[Lohkojako|lohkojaoksi]].
Ajanmittaan vakaantui peltoviljelys ja pellot jaettiin osamiesten kesken todennäköisesti kylvömäärän mukaan.
Rivi 6:
| Nimeke = Mitä Missä Milloin tietosanakirja| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1992
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Maanjako| Sivu = 524| Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 10.3.2013| Kieli = }}</ref>, jonka nimi juontuu kapeiden [[Sarka|sarkojen]] jakamisesta auringon kulkusuunnan mukaisesti samassa järjestyksessä kuin talot olivat itse kylässä. Jakotavan säännökset koskivat vain viljelymaata, metsät ja vesialueet
Ruotsin [[valtiopäivät]] käsitteli [[Maareformi|maareformia]] vuosina 1746-47 maataloustuotannon tehostamiseksi. [[Kauppatase|Kauppataseen]] tasapainottamiseksi, pidettiin välttämättömänä oman viljantuotannon lisäämistä. Jakob Faggot oli samoihin aikoihin esittänyt julkaistussa kirjassaan maanjaon uudistusta, jonka esikuva oli
| Nimeke = Suomen Historian Pikkujättiläinen| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1997
| Tekijä = Ilkka Mäntylä| Suomentaja =
| Luku = Kustavilainen aika| Sivu = 348| Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = Porvoo| Tunniste = | Isbn = 951-0-14253-0
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
Rivi 27:
| Nimeke = Pieni Tietosanakirja III| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1951
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Maanjako| Sivu = 66| Sivut = | Selite =
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
Rivi 33:
| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 5| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1963
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Maanjako| Sivu = | Sivut = 1109-1114| Selite =
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
Rivi 42:
* ''[[Isojako]]'' tarkoittaa sellaista maanjakoa, jossa jakamattoman kylän monipalstaisuus lopetaan ja kullekkin talolla annetaan toimitetun jyvityksen perusteeella sille kuuluvat tilukset yhtena tai mahdollisimman harvoina tiluskappaleina.
* ''[[Kylä]]'' tarkoittaa isojaossa vanhastaan ollutta yksinäistaloa tai muutakin lohkokuntaa, jonka alueet on tietyillä rajoilla määritelty. Siellä missä ei ollut kylää, kutsuttiin aluetta jakokunnaksi. Isojako voidaan toimittaa sellaisessa kylässä tai jakokunnassa, jossa sitä ei ole aikaisemmin toimitettu. Isojako on lain mukaan toimitettava, mikäli yleinen etu tai joku talon omistaja sitä
*''[[Manttaali]]'' ilmaisee sen osuuden, joka talolle kuuluu kylän maasta tai vesialueesta.
Rivi 50:
*''[[Uusjako]]'' on toimitus, jolla voidaan korjata aikaisemmin isojaossa tapahtuneita virheitä ja puutteita. Uusjaot ovat uusia isojakoja, joissa jakoperusteena on isojaon mukainen nautinta.
*''Isojaon täydentämisessä'' käydään läpi uudelleen rajoja ja [[Rajamerkki|pyykityksiä]]. Monipalstaisuuden vähentämiseksi voidaan tiluksia ja kylänmäkiä vaihtaa tai muuten muuttaa.
*''[[Lohkominen (maanmittaus)|Lohkominen]]'' on rajoilleen määrätyn alueen erottaminen tilasta uudeksi itsenäiseksi tilaksi, jolla on oma reksiterinumreo ja manttaali, jos sellainen oli emätilalla.<ref name="pieni tietosanakirja" />
Rivi 59:
| ajankohta = 1/2010| julkaisupaikka = | julkaisija =Metla
| viitattu = 10.3.2013| kieli = }}</ref>
== Maanjakotoimitus (Isojako) ==
Maanjakotoimituksen suoritti [[maanmittausinsinööri]] kahden [[Uskottu mies|uskotun miehen]] avustuksella. Määräys toimitukselle saatiin [[Maaherra|maaherralta]].
Alkukokouksen jälkeen toimenpiteet voitiin jakaa kolmeen pääryhmään: [[Jakokunta|Jakokunnan]] muodostaminen, valmistelu- ja käytäntöönpanotoimet.
Kun jakoa alettiin toimittaa, määriteltiin ensimmäisenä jakokunnan laajuus piirirajankäynnillä, mikäli sitä ei oltu jo aikaisemmin suoritettu tai se oli muutoin epäselvä.
Valmistelutoimenpiteisiin kuuluivat myös alueiden mittaus ja kartalle pano, jollei karttaa ollut valmiiksi olemassa. Valmisteluun sisältyi myös liikamaan erottaminen, verollepano, jyvitys ja laatia [[nautinta]] selitelmä, josta selvisi, mitkä etuisuudet ovat talojen ja mitkä puolestaan kylän yhteisiä. Tämän jälkeen ratkaistiin kysymykset jakoperusteista ja yhteisiksi jäävistä alueista. Toimitusinsinööri vahvisti osittelun kartalle.
Valmistelutoimenpiteiden jälkeen ryhdittiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin, jolloin jakolinjat ja jakorajat lopullisesti merkittiin kartalle ja laadittiin jakokirja, josta selvisi mitä tiluksia kukin tila oli saanut. Tämän jälkeen jako selvitettiin asianosaisille sekä toimitettiin kartan mukaan rajankäynti ja pyykitys. Pyykityksen jälkeen vahvistettiin osakasten väliset korvaukset talon siirtämisestä, viljelyksistä ja pystymetsästä. Lopuksi jakotoimitus julistettiin päättyneeksi ja annettiin valitusosoitus.
Jakotoimituksen saatua lainvoiman, lähetettiin asiakirjat läänin maanmittauskonttoriin tarkistettaviksi. Mikäli jako hyväksyttiin siellä, se merkittiin maarekisteriin, jolloin sille syntyi lainvoima. Lainvoimainen jako oli toimitusinsinöörin kuulutettava julkisesti.
Maanjakotoimituksesta valitettiin [[Maaoikeus|maanjako-oikeuteen]] ja edelleen sen päätöksestä [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimpaan oikeuteen]]. Maaherran päätöksestä puolestaan valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<ref name="pieni tietosanakirja" />
== Lähteet ==
| |||