Ero sivun ”Helsingin villikanit” versioiden välillä

Hylättiin viimeisimmät 9 tekstimuutosta (käyttäjältä 128.214.69.54 ja 128.214.69.196) ja palautettiin versio 12875806 käyttäjältä Kuohatti
(Hylättiin viimeisimmät 9 tekstimuutosta (käyttäjältä 128.214.69.54 ja 128.214.69.196) ja palautettiin versio 12875806 käyttäjältä Kuohatti)
== Alkuperä ja levinneisyys ==
 
Ensimmäiset villiintyneet kanit nähtiin 1980-luvun puolivälissä [[Kyläsaari (Helsinki)|Kyläsaaren]] ja [[Arabianranta|Arabianrannan]] läheisillä joutomaa-alueilla.<ref name="kkliite2007"/> Omistajien hylkäämät kanit olivat selviytyneet hengissä ja alkoivat lisääntyä luonnossa.<ref name="kehäIII"/> Yksittäisiä hylättyjä lemmikkikaneja oli nähty jo aikaisemminkin, mutta ne eivät olleet selviytyneet talvista. Kyläsaaren kanit hyötyivät alueella toimineista kompostointilaitoksesta ja maankaatopaikasta, joihin tuotiin jatkuvasti kasvijätteitä, kaadettuja puita ja oksia. Vuonna 1997 kaneista tehtiin ensimmäinen ilmoitus [[Helsingin eläinsuojeluyhdistys|Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle]]. Yhdistyksen jäsenet kävivät paikalla ja yrittivät pyydystää kaneja, mutta eivät onnistuneet. Vuonna 1998 kaneja oli alueella edellisvuotta enemmän ja niistä oli tullut aiempaa arempia. Vuosituhannen vaihteessa kantaane levisilähtivät levittäytymään Kyläsaaresta ympäröiville asuinalueille.<ref name="kkliite2007"/> 2000-luvun alun poikkeuksellisen lämpimien talvien ansiosta kanitpopulaatio runsastuivatkasvoi ja alkoivat siirtyälevisi eri puolille kaupunkia.<ref name="luonnons"/>
 
Vuonna 2007 villikaneja oli havaittu keskustan liepeillä ainakin [[Kumpula]]ssa, [[Pasila]]ssa, [[Linnanmäki|Linnanmäen]] kulmilla ja [[Töölönlahti|Töölönlahden]] rannoilla sekä [[Tähtitornin vuori|Tähtitorninmäellä]]. Kauempana keskustasta niitä elää esimerkiksi [[Haaga]]ssa, [[Oulunkylä]]ssä, [[Pakila]]ssa<ref name="M&K2007"/>, [[Viikki|Viikissä]]<ref name="M&K2007"/> ja [[Vartiokylä]]ssä.<ref name="M&K2007"/> PieniäKanipopulaatio määriäon kanejaalkanut onlevittäytyä havaittuHelsingistä myös muissamuihin pääkaupunkiseudun kunnissakuntiin.<ref name="kehäIII"/> [[Espoo]]ssa havaittiin ensimmäiset yksilöt vuosien 2006–2007 tienoilla [[Mankkaa]]lla,<ref name="kkliite2007"/> ja vuoteen 2009 mennessä ne olivat levinneet lännessä jo [[Kehä III]]:n yli. Niiden on arveltu leviävän myös pohjoiseen [[Vantaa]]lle.<ref name="kehäIII">Citykanit leviävät jo Kehä III:n yli.</ref>
 
Eräiden arvioiden mukaan Helsingissä olisiarvioitiin elänyteläneen keväällä 2007 vähintään 2&nbsp;000<ref name="M&K2007"/> ja syksyllä 2009 noin 7&nbsp;000 villikaniyksilöä.<ref name="kehäIII"/> Kylmät ja lumisetluminen talvettalvi 2009–20132010–2011 sekä paikoin myös metsästys ovat pienentäneet kanikantaa,<ref>http://yle.fi/uutiset/city-kanit_kaikkosivat_hietaniemen_hautausmaalta/5400467)</ref> mutta tehopyyntimetsästys ei pystyne enää hävittämään niitä kokonaan.<ref name="HU2010">Jakonen</ref> Helsinkiin on siten muodostunut maailman pohjoisimpiin kuuluvapohjoisin vakituinen kanipopulaatio.<ref name="kkliite2007"/>
 
[[Tiedosto:Oryctolagus cuniculus Finnish National Opera.jpg|thumb|250px|Kaksi villikania [[Suomen Kansallisooppera|Kansallisoopperan]] ulkonäyttämöllä.]]
 
Helsingin villikanit ovat selvinneet luonnossa lähinnä alueen poikkeuksellisen vähälumisten ja lämpimien talvien,<ref name="M&K2007"/> ja ihmisten myönteisen suhtautumisen ansiosta. Kaupunkilaiset ovat mm. ruokkineet villikaneja. Toisaalta kanta saa yhä edelleen vahvistusta hylätyistä lemmikeistä.<ref name="kehäIII"/> Muita tekijöitä menestymiselle saattavat olla kanien monipuolinen ravinnonkäyttö ja niiden tapa kaivaa pesäkolonsa routakerroksen alla olevaan maahan.<ref name="HU2010"/> Kaupungissa on tarjolla erilaisia ravintolähteitä, ja rakennusten lähistöllä on kanille sopivia pesäpaikkoja.<ref name="kkliite2007"/> Todennäköisesti kanit ovat levinneet etenkin junaraiteita pitkin.<ref name="M&K2007"/>
 
Vaikka ihmisten hylkäämät lemmikkikanit ovat olleet monen värisiä ja -kokoisia, ruskea riistanväri dominoi niiden jälkeläisissä, jotka muistuttavat Keski- ja Etelä-Euroopassa eläviä alkuperäisiä [[Kaniini|villikaniineja]] sekä käyttäytymiseltään että ulkonäöltään. Useimmat helsinkiläiset villikanit ovat nykyisin pienikokoisia, pystykorvaisia ja harmaanruskeita.<ref name="M&K2007"/> Erilaisia väripoikkeamia kuitenkin esiintyy edelleen, yleisimpänä monien yksilöiden otsaa pitkin kulkeva valkoinen juova.<ref name="kkliite2007">Kemppainen</ref>
[[Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha|Helsingin yliopiston kasvitieteellisille puutarhoille]] [[Kaisaniemi|Kaisaniemessä]] ja Kumpulassa on haittaa kaneista ja myös rusakoista, sillä ne syövät koristekasveja ja saattavat tappaa lumitalvina joitain suuriakin puita jyrsimällä niiden tyviä kuorettomiksi. Samoja ongelmia on ollut siirtolapuutarhoissa ja Viikissä sijaitsevilla yliopiston koeviljelmillä. [[Malmin hautausmaa|Malmin]] ja [[Hietaniemen hautausmaa|Hietaniemen]] hautausmailla kanit ja jänikset ovat nakerrelleet omaisten kukkasia. Kanit ovat myös kaivaneet koloja joihinkin tie- ja ratavalleihin.<ref name="M&K2007">Malinen</ref>
 
Kasvaneen kanikannan vuoksi [[punkkienpunkit]] ja [[täittentäit]] onovat otaksuttu yleistyneen,yleistyneet ja riskinriski sairastua [[borrelioosi]]in tai [[jänisrutto]]on luultuon nousseennoussut. HyönteisharrastajaKanien Lena Huldénraadoista on tunnistanuthavaittu kanitäitä, jotka saattavat levittäälevittävät jänisruttoa. Kanikanta on myös todennäköisesti lisännyt [[puutiainen|puutiaisten]] määrää.<ref name="punkit2010">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/05/citykanit_lisanneet_punkkeja_ja_taita_helsingissa_1714020.html?origin=rss | Nimeke = Citykanit lisänneet punkkeja ja täitä Helsingissä | Tekijä = YLE Helsinki | Julkaisu = Yle.fi| Ajankohta = 26.5.2010| Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 8.4.2011}}</ref> Ka­neis­ta ei kuitenkaan löy­ty­nyt [[puutiaisaivokuume]]t­ta ai­heut­ta­vaa vi­rus­ta tutkimuksessa, jossa Hel­sin­gin yli­opis­ton vi­ro­lo­gian tut­ki­jat ana­ly­soi­vat lä­hes 300 kan­ta­kau­pun­gin alueel­ta vuo­si­na 2008–2010 pyydetyn ka­nin ve­ri­näyt­teet.<ref>Helsingin Sanomat 14.10.2012</ref>
 
Helsingin kaupungin rakennusviraston luontoasiantuntija arvioi vuonna 2010, että kanit aiheuttavat kustannuksia kaupungille puolen miljoonan euron edestä vuosittain.<ref name="luonnons">{{Lehtiviite | Otsikko= Vieras uhka leviää luontoon| Julkaisu= Luonnonsuojelija| Ajankohta= 2010| Vuosikerta= 36|Numero= 4| Sivut=7 | Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto| Tunniste= ISSN 0788-8708}}</ref> Metsästykseen kuluu noin 300&nbsp;000 euroa vuodessa, ja Helsingin kaupungilta on kulunut vuodesta 2009 alkaen 1,14 miljoonaa euroa lähinnä kaninmetsästykseen.<ref name="hesy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hesy.fi/info/tiedote060911.htm | Nimeke = Designpääkaupungin postimerkkiin päässeen eläimen tappaminen tahraa kaupungin imagon | Ajankohta = 6.9.2011| Julkaisija = Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.| Viitattu = 12.3.2013}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko= Metsästys ei ole luonnonsuojelijan harrastus| Julkaisu= Luonnonsuojelija| Ajankohta= 2010| Tekijä=Hannele Luukkainen ja Anja Lampio|Selite= yleisönosastokirjoitus|Numero=6| Sivut=23| Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto| Tunniste= ISSN 0788-8708}}</ref>, minkä lisäksi rahaa menee myös välittömään kasvien suojaamiseen ja aitaamiseen.<ref name="luonnons"/>http: Suuri osa kantakaupungin aroista istutuksista on jo suojattu jänisverkoilla,<ref name="hesy"//terhikoulumies> eikä kanituhoja juurikaan havaittu vuonna 2010.puheenvuoro<ref>Jeannette Östman: Sista eldprovet för puschinian.uusisuomi Hbl 30.fi/131180-helsinki-ampuu-kania-tykilla4.2010</ref>
Lisäksi rahaa on mennyt myös välittömään kasvien suojaamiseen ja aitaamiseen.<ref name="luonnons"/> Suuri osa kantakaupungin aroista istutuksista on kuitenkin jo suojattu jänisverkoilla,<ref name="hesy"/> eikä kanituhoja enää havaittu vuonna 2010.<ref>Jeannette Östman: Sista eldprovet för puschininian. Hbl 30.4.2010</ref>
 
== Metsästys ja vahinkojen torjunta ==
 
Suomen metsästyslaissa villikani on määritelty [[riista]]eläimeksi,<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615#P5 Metsästyslaki 28.6.1993/615 §5] Luettu 8.4.2011</ref> jota saa [[metsästys|metsästää]] 1. syyskuuta – 31. maaliskuuta välisenä aikana.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P24 Metsästysasetus 12.7.1993/666 §24] Luettu 8.4.2011</ref> [[Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos]] (RKTL) on tilastoinut Suomessa metsästettyjen kanien määriä vuodesta 2004 alkaen. Määrä oli huipussaansuurimmillaan vuonna 2009, jolloin koko maassa metsästettiin 3&nbsp;900 kania. Vuosina 2010 ja 2011 saalis oli jo romahtanut 1&nbsp;200 kaniin vuodessa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Metsästys 2011| Vuosi = 2012| Sivu = 22 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos| Tunniste = ISBN 978-951-776-909-9| www = http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tiilastoja_5_2012_web.pdf| Viitattu = 11.3.2013}}</ref>
 
Helsingissä kanien metsästys alkoi ensin poikkeuslupien turvin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa metsästyskaudella 2005–2006.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = Pimpinella| Ajankohta = 2006| Vuosikerta = 25| Numero = 2 | Sivut = 30| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste= ISSN 1796-4555| www = http://botania.fi/wp-content/uploads/2012/10/pimpinella25.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.3.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Nykyisin Helsingin julkisten viheralueiden kanien hävittämisestä huolehtii ensisijaisesti kaupungin rakentamispalvelu [[Stara]].<ref name="HU2010"/> SenStaran kaniasiamiehenprojektipäällikön mukaan kanikannan kasvu on saatu loppumaan, kantaa on pystytty harventamaan ja metsästystä aiotaan jatkaa.<ref name="metro"/> Metsästyskaudella 2011–2012 Helsingin seudulla metsästettiin vainnoin kahdeksansataa800 kania, ja metsästyskaudella 2012–2013 saalis jäänee samalle tasolle kuin kahtena edellisenä vuonnakin. <ref name="metro">{{Verkkoviite | Osoite = http://m.metro.fi/kamppi/uutiset/citykanien_tarkka_tappotilasto_tehdaan_metsastyskauden/ | Nimeke = Citykanien tarkka tappotilasto tehdään metsästyskauden päättyessä| Tekijä = Marke Harkas| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Metro| Ajankohta = 18.2.2013| Viitattu = 11.3.2013}}</ref> Metsästetyt kanit myydään [[Korkeasaari|Korkeasaaren eläintarhaan]] petoeläinten virikkeeksiruuaksi muutaman euron kappalehintaan.<ref name="fretit2009">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/harrastukset/2009/12/03/helsinki-maksaa-freteille-10-euron-tuntipalkkaa/200924801/139 | Nimeke = Helsinki maksaa freteille 10 euron tuntipalkkaa | Tekijä = Korhonen, Petri| Julkaisu = www.taloussanomat.fi| Ajankohta = 3.12.2009| Julkaisija = Taloussanomat | Viitattu = 3.12.2009}}</ref>
 
Kanien metsästyksessä käytetään monia eri menetelmiä. Aluksi välineenä olivat jousimetsästyksen harrastajien [[Jousi (ase)|jouset]].<ref name="M&K2007"/> Nykyisin yleisempiä tapoja ovat öisin tapahtuva pitkäverkkopyynti ja ympärivuorokautinen loukkupyynti.<ref name="HU2010"/> Vuodesta 2008 Helsingin kaupungin rakentamispalvelu on hyödyntänyt kanien metsästyksessä [[fretti|frettejä]] eli kesyhillereitä. Frettejä laitetaan kanijahtiin vilkkailla paikoilla keskustan puistoissa, missä ampuminen tai loukuttaminen ei ole mahdollista. Fretti tunkeutuu kanien kaivamiin koloihin ja ajaa kanit koloistaan ulkona odottaviin verkkoihin. Menetelmä toimii tehokkaimmin talvella, jolloin kasvillisuus on lakastunut ja kanit oleilevat enimmäkseen pesäkoloissaan. Fretit saalistavat pareittain omistajansa ja kaupungin työntekijöiden valvonnassa. Frettejä käytetään noin 7–8 tuntia päivässä, ja sinä aikana ne voivat saada kiinni parikymmentä kania.<ref name="fretit2009"/>
 
Kanien aiheuttamia haittoja voidaan torjua myösmuutenkin eläinystävällisemminkuin metsästämällä, esimerkiksi suojaamalla kasveja verkoilla ja valitsemalla sellaisia koristekasveja, jotka eivät maistu jäniseläimille.<ref name="hesy2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hesy.fi/info/tiedote310310.htm | Nimeke = Villikaniongelmaa jatkuvasti paisuteltu julkisuudessa | Ajankohta = 31.3.2010 | Julkaisija = Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry. | Viitattu = 12.3.2013}}</ref> Lisäksi monet pedot saalistavatrajoittavat kaneja:kanikannan kasvua. kaupunkikanienKaupunkikanien on havaittuotaksuttu houkutelleen muun muassa [[huuhkaja]]t ja ketut kantakaupungin alueelle, aivan ydinkeskustaan asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/citykanit_houkuttelevat_petoja_kaupunkiin/ | Nimeke = Citykanit houkuttelevat petoja kaupunkiin| Tekijä = Samuli Laita & Samuli Leivonniemi| Julkaisu = Metro| Ajankohta = 27.2.2009 | Viitattu = 12.3.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/huuhkajaperhe_asuu_forumin_katolla_helsingin_keskustassa/ | Nimeke = Huuhkajaperhe asuu Forumin katolla Helsingin keskustassa| Tekijä = Johanna Mannila| Julkaisu = Metro| Ajankohta = 15.3.2011| Viitattu = 12.3.2013}}</ref>
 
== Myönteisiä näkemyksiä ==
Villikaneihin suhtauduttiin alkuunaluksi neutraalistimelko välinpitämättömästi, jopa suojelevasti:. Esimerkiksi vuonna 2001 Helsingin kaupungin silloinen ympäristönsuojelupäällikkö arvioi, että kaneista ei tulisi olemaan välitöntä haittaa.<ref name="M&K2007"/> Koska villikanien runsastumisesta ja haitoista ei ollut Suomessa aiempaa kokemusta, ja eläimet olivat eläneet jo melko pitkään rajallisella alueella aiheuttamatta mitään ongelmia, niiden hävittämistä ei osattu pitää tarpeellisena.<ref name="kkliite2007"/> KanienMyöhemmin siirryttyäkanien uusillevallatessa elinalueilleuusia elinalueita, paikalliset asukkaat ovat aluksi pitäneet niitä söpöinä”söpöinä pikku otuksinaotuksina”. Vasta kun eläinten aiheuttamat haitat alkoivat näkyä, jotkutosa asukkaista alkoivatalkoi vaatia toimenpiteitä kanien hävittämiseksi.<ref name="M&K2007"/>
 
Helsingin eläinsuojeluyhdistys on useissa tiedotteissaan vaatinut kaninpyynnin lopettamista ja huomauttanut, että istutusten suojaus verkoilla on kestävä ja metsästystä huomattavasti edullisempi tapa torjua kanituhoja. Citykanien on katsottu jo vakiintuneen osaksi kaupunkiluontoa. Lisäksi yhdistys on syyttänyt mediaa kanien aiheuttamien tuhojen paisuttelusta ja toivonut kohtuutta niitä koskevaan uutisointiin.<ref name="hesy2"/> Kaniuutisointia on arvostellut myös viestintätutkija, dosentti Jukka-Pekka Puro kirjoituksessaan ''Pyhä sota kaupunkikaneja vastaan''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jukka-Pekka Puro | Otsikko = Pyhä sota kaupunkikaneja vastaan| Julkaisu = Journalismikritiikin vuosikirja 2009| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 96-104 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Journalismin tutkimusyksikkö| Selite= | Tunniste= ISBN 978-951-44 7643-3| www = http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/65344/978-951-44-7643-3.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 12.3.2013}}</ref>
 
Kanit ovat päässeet koristamaan designpääkaupungin juhlapostimerkkiä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.futurecity.fi | Nimeke = Future city - tulevaisuuden kaupunki| Viitattu = 12.3.2013}}</ref>, ja Helsingin Sanomien joulukalenterissa on esiintynyt citykani Elli jo kolmen vuoden ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/aihe/joulukalenteri/ | Nimeke = Joulukalenteri 2012| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Viitattu = 12.3.2013}}</ref> [[Tuomas Kyrö]]n kirja ''Kerjäläinen ja jänis'' kertoo romanikerjäläisestä, jonka kumppaninaainoa turva on kuolemaantuomittu,”toinen jalkansa loukannuthylkiö”, citykani.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = </http://luettuaelamaa.blogspotyle.fi/2012elavaarkisto/12artikkelit/tuomas-kyro-kerjalainen-ja-janistuomas_kyro_kerjalainen_ja_janis_72990.html#media=72993 | Nimeke = Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis| Tekijä = Nadja Nowak ja Seppo Puttonen| Julkaisu = Elävä arkisto| Julkaisija = yle.fi| Viitattu = 12.3.2013}}</ref> Vuonna 2011 tehty dokumenttielokuva ''Jahti'' kuvaa villikanien metsästystä ”luonnottomaksi” ja ”paradoksaaliseksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/ohjelmisto/jahti | Nimeke = Jahti| Julkaisu = YLE 1 Dokumenttiprojekti| Julkaisija = yle.fi| Viitattu = 12.3.2013}}</ref>
 
== Tutkimuksia ==
*{{Lehtiviite | Tekijä= Kemppainen, Jouni K.| Otsikko= Kanit keskuudessamme| Julkaisu= Kuukausiliite| Ajankohta= lokakuu 2007| Sivut= 76–83| Julkaisija= Helsingin Sanomat| Tunniste= ISSN 0780-0096}}
*{{Lehtiviite | Tekijä= Malinen, Jere| Otsikko= Villikanien valloitusretki on alkanut| Julkaisu= Metsästys ja Kalastus| Ajankohta= 2007|Numero= 4| Sivut= 26| Julkaisija= Yhtyneet Kuvalehdet}}
*{{Lehtiviite | Tekijä= Valste, Juha| Otsikko= Kauhea kaniini| Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 2008|Numero = 9| Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto}}
*{{Lehtiviite | Tekijä= Björkqvist, Jeanette| Otsikko= Dyr kaninjakt kan ersättas av räven| Julkaisu= Hufvudstadsbladet| Ajankohta= 13.2.2013| Sivu= 10| Julkaisija= KSF Media| Tunniste= ISSN 0356-0724}}
 
=== Viitteet ===
25 952

muokkausta