Ero sivun ”Maanjako” versioiden välillä

1 228 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Lisää tekstiä isojako uudistuksesta
(muot. (että kattaisi paremmin myös muinaiset jaot))
(Lisää tekstiä isojako uudistuksesta)
'''Maanjako''' on toimitus, jossa maa jaetaan kahden tai useamman omistajan kesken. Muinoin [[Kylä|kylien]] ja [[Yksinäistalo|yksittäistalojen]] asukkaat ottivat erämaasta hallintaansa laajoja-alueita metsälläkäyntiä ja [[Kaskiviljely|kaskiviljelyä]] varten. He rajoittivat oman alueensa hakkaamalla puihin merkkejä enemmän tai vähemmän tarkasti. Tätä varhaisinta maanjakotapaa kutsutaan [[Lohkojako|lohkojaoksi]].
 
Ajanmittaan vakaantui peltoviljelys ja pellot jaettiin osamiesten kesken todennäköisesti kylvömäärän mukaan.
| Julkaisupaikka = Keuruu| Tunniste = | Isbn = 951-1-11669-X
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 10.3.2013| Kieli = }}</ref>, jonka nimi juontuu [[Sarka|sarkojen]] jakamisesta auringon kulkusuunnan mukaisesti samaansamassa numerojärjestykseenjärjestyksessä kuin talot olivat itse kylässä.
 
Ruotsin [[valtiopäivät]] käsitteli [[Maareformi|maareformia]] vuosina 1746-47 maataloustuotannon tehostamiseksi. [[Kauppatase|Kauppataseen]] tasapainottamiseksi, pidettiin välttämättömänä oman viljantuotannon lisäämistä. [[Jakob Faggot]] oli samoihin aikoihin esittänyt julkaistussa kirjassaan maanjaon uudistusta, jonka esikuva oli peräisin [[Englanti|Englannista]]. Faggotin esitys sai voimakasta kannatusta eri [[Sääty|säädyissä]], ainoastaan talonpojat epäilivät sitä, mutta lopulta hekin alkoivat taipua isojaon kannalle. Toimeenpaneva [[asetus]] uudistuksesta annettiin vuonna 1757.<ref name="Suomen historian pikkujättiläinen">{{Kirjaviite
Jakotapaa koskevat säännökset olivat vielä mukana vuoden [[Vuoden 1734 laki|1734 laissa]]. Jakoperusteena käytettiin [[Äyri|äyriä]], [[Punta|puntaa]], [[Manttaali|manttaalia]] tai [[Kyynärä|kyynärää]]. Tiluspalstojen lukumäärän vähentämiseksi ja järjestämiseksi yhtenäisemmiksi, annettiin 1700-luvun loppupuolella uusia säännöksiä maanjaosta, jota alettiin kutsua [[Isojako|isojaoksi]]. Isojaot aloitettiin Suomessa vuonna 1749.
| Nimeke = Suomen Historian Pikkujättiläinen| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1997
| Tekijä = Ilkka Mäntylä| Suomentaja =
| Luku = Kustavilainen aika| Sivu = 348| Sivut = | Selite = Eri säätyjen olot
| Julkaisupaikka = Porvoo| Tunniste = | Isbn = 951-0-14253-0
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 12.3.2013| Kieli = }}
</ref>
 
JakotapaaSarkajakoa koskevat säännökset olivat vielä mukana vuoden [[Vuoden 1734 laki|1734 laissa]]. Jakoperusteena käytettiin [[Äyri|äyriä]], [[Punta|puntaa]], [[Manttaali|manttaalia]] tai [[Kyynärä|kyynärää]]. Tiluspalstojen lukumäärän vähentämiseksi ja järjestämiseksi yhtenäisemmiksi, annettiin 1700-luvun loppupuolella uusia säännöksiä maanjaosta, jota alettiin kutsua [[Isojako|isojaoksi]]. Isojaot aloitettiin Suomessa vuonna 1749.
 
Ensimmäinen [[Isojako|isojakoa]] koskeva asetus säädettiin 1757, seuraava 1775 ja kuninkaan selitys vuonna 1777. Asetuksien tarkoituksena oli kumota sarkajaot ja koota [[Talo|talon]] [[Tilus|tilukset]] yhdeksi kokonaisuudeksi. Kylän metsämaasta lohkaistiin kotitaloustarpeeseen sopiva määrä metsää, loppuosan jäädessä valtiolle kuuluvaksi.
 
*''[[Manttaali]]'' ilmaisee sen osuuden, joka talolle kuuluu kylän maasta tai vesialueesta.
 
*''[[Jyvitys]]'' on maan tuoton arviointia.<ref name="Suomen historian pikkujättiläinen" /> Näin hyvää ja huonoa maata voitiin jakaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti [[Talonpoika|talonpojille]].
 
*''[[Uusjako]]'' on toimitus, jolla voidaan korjata aikaisemmin isojaossa tapahtuneita virheitä ja puutteita. Uusjaot ovat uusia isojakoja, joissa jakoperusteena on isojaon mukainen nautinta.
2 604

muokkausta