Ero sivun ”Jyväskylän kaupunginosat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rajat eivät mene ihan suuralueiden mukaisesti, tilalle parempi lähdeviite aluejakokarttaan
p Kartoissa suuralueiden 1-9 numerot muodossa 01-09
Rivi 3:
'''Jyväskylän kaupunginosat''' on luettelo [[Jyväskylä]]n kaupunginosista ryhmiteltynä suuralueiden mukaan. Jyväskylä jakaantuu 14 [[suuralue]]eseen ja 86 [[kaupunginosa]]an. Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginarkkitehti hyväksyi 8.10.2009 uuden listauksen Jyväskylän kaupungin kaupunginosien nimistä ja numeroista. Numerot 39, 40 ja 59 eivät ole käytössä.
 
Suuralueet 1–801–08 käsittävät entisen Jyväskylän kaupungin, suuralue 909 entisen [[Säynätsalo]]n kunnan, suuralueet 10–14 entisen [[Jyväskylän maalaiskunta|Jyväskylän maalaiskunnan]] ja suuralue 14 entisen [[Korpilahti|Korpilahden]] kunnan. Suuraluejako ei noudata kaikkialla täsmällisesti kaupunginosajakoa, joten osa kaupunginosista voi kuulua useampaan kuin yhteen suuralueeseen. Esimerkiksi [[Savela]]n kaupunginosan itäosa kuuluu Kantakaupungin suuralueeseen ja länsiosa Kypärämäki-Kortepohjan suuralueeseen.
 
Myös tilastoissa Jyväskylä on jaettu 14 suuralueeseen. Ne muodostuvat [[tilastoalue]]ista, jotka puolestaan muodostuvat [[pienalue]]ista. Jyväskylän pienalueet suuralueittain ryhmiteltynä on esitetty artikkelissa [[Luettelo Jyväskylän pienalueista]].
 
== 101 Kantakaupunki ==
:  1. [[Keskusta (Jyväskylä)|1. kaupunginosa]] ("Keskusta") - Jyväskylän yritteliäisyyden keskus - alueet noin asemalta Yliopistonkadulle sekä yliopistolta Tourujoelle. Käytetään myös nimityksiä Alakaupunki sekä Yläkaupunki. Monia kauppakeskuksia ja ravintoloita
:  2. [[Harju (Jyväskylä)|Harju]] - kaupunginosa käsittää alueen harjulta entiselle Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle tai Taulumäen kirkolle. Alueella keskustori sekä vanhahkoa kerrostaloasutusta
Rivi 21:
: 29. [[Mannila (Jyväskylä)|Mannila]] - varsin tuore omakotialue muusta kantakaupungista melko eristyksissä Tuomiojärven ja Palokkajärven välisen [[kannas|kannaksen]] leveässä osassa. Halki kulkee nelostie. Jaetaan niinsanottuihin Ylämannilaan eli Mannisenmäkeen ja Alamannilaan eli Rantueeseen. Useimmat kadut nimetty [[kestikievari]]aiheisesti.
 
== 202 Kypärämäki-Kortepohja ==
:  7. [[Kypärämäki]] - Asuinalue kantakaupungista länteen. Jaetaan Kypärätien, Kypärärinteen, Köhniön ja Köhniönrannan osa-alueisiin. Osa omakotitaloista myös pengerrettyjä, koska maasto epätasaista
:  8. [[Savela (Jyväskylä)|Savela]] - vanha teollisuusalue, mutta raja siirretty pohjoisemmaksi siten, että tehtaat kuuluvat Mäki-Mattiin. Nykyinen Savela on asuinaluetta Rautpohjan pohjoispuolella
Rivi 27:
: 38. [[Ruoke]] - lähinnä metsää. Vanhan rautatieseisakkeen tuntumassa jonkin verran omakotiasutusta. Alue ulottuu Ruokepuoliselta lähelle [[Könkkölä]]ä
 
== 303 Lohikoski-Seppälänkangas ==
: 13. [[Lohikoski]] - entinen teollisuusyhdyskunta, nykyisin lähinnä ainoastaan asuinaluetta: sekä omakoti- että kerrostaloasutusta
: 19. [[Seppälänkangas]] - lähinnä teollisuutta ja teollisuusyrityksiä, ei täällä juurikaan asutusta. Alueella sijaitsee muun muassa Jyväskylän Prisma ja muita kauppoja. Alueen lounaisosassa on hiljalleen kasvava [[Heinälampi|Heinälammen]] asuinalue, jota kaavoitetaan edelleen
Rivi 33:
: 64. [[Ankeriasjärvi]] - miltei kokonaan erämaaluontoista metsä- ja järvialuetta Seppälänkankaan koillispuolella. Aluetta hallitsee pitkulainen Ankeriasjärvi, jonka länsirantaa pitkin kulkee [[Jyväskylä-Haapajärvi-rata]]. Eteläosiin on kaavoitettu Huhtasuohon kiinni kasvava [[Vääräjärvi|Vääräjärven]] asuinalue
 
== 404 Huhtasuo ==
: 15. [[Kangasvuori]] - tiheään asuttu kerrostalokaupunginosa Kangasvuorentien varrella, [[Pupuhuhta|Pupuhuhdan]] asuinalue sekä yli kaksi kilometriä pitkä [[Kangasvuoren rautatietunneli]] alueen eteläosassa. Lounaisosassa [[Seppälä (Jyväskylä)|Seppälän]] yritysalue, jolla runsaasti tavarataloja ja huoltopisteitä
: 20. [[Huhtasuo]] - 1970-luvulta alkaen rakennettua kerrostaloaluetta Kangaslammen rannalla sekä [[Sulku (Jyväskylä)|Sulun]] alueella, tiheään rakennettua. Alueella Huhtasuon kirkko, koulut ja Huhtakeskus. Kaavoitettavana uusi Vääräjärven asuinalue
 
== 505 Kuokkala ==
[[Image:Kuokkalan kaupunginosa Jyväskylässä.jpg|thumb|255px|Pohjois-Kuokkalaa. Kuvassa Ainolanrannan asuintaloja]]
: 22. [[Ristonmaa]] - toistaiseksi melko metsäisää, mutta reunoilla jo tiheään omakoti- ja kerrostaloasutusta. [[Ylistönrinne|Ylistönrinteellä]] yliopiston laitoksia: mm fysiikan, kemian ja biologian laitokset.
Rivi 46:
: 27. [[Hämeenlahti]] - metsäistä, Päijänteen rannalla sijaitsevaa aluetta. Käsittää myös Kuokkalaan kuuluvan saariston. Viime vuosiin asti ei juuri asutusta, mutta pohjoisosassa on hiljattain rakennettu [[Samulinniemi|Samulinniemen]] asuinalue, jonka odotetaan tuplaavan Hämeenlahden asukasluvun ennen pitkää
 
== 606 Keltinmäki-Myllyjärvi ==
: 18. [[Keltinmäki]] - kaupunginosa käsittää alueet Keuruuntien etelälaidalla Keljonkeskukselta miltei Köhniöntaukselle asti. Alueella Keltinmäen kirkko, Keltinkeskuksen kerrostaloalue, Mäyrämäen ja [[Myllyjärvi (Jyväskylä)|Myllyjärven]] 1970-luvun omakotialueet sekä Mustalammen ja Ylämyllyjärven tuoreehkot omakotialueet. Metsää myös runsaasti sekä alueella Roninmäen linkkimasto
: 35. [[Taka-Keljo]] - eräs Jyväskylän harvimpaan asutuista kaupunginosista. Asukkaita on jäljellä enää muutamia, alueella Mustankorkean jäteasema, Sallaajärven palvelukoti, TV-masto sekä Kolmisoppisen hiihtomaja. Alueella paljon lampia tai järviä sekä arvokas Sallaajärven aarnialue
Rivi 52:
: 37. [[Valkeamäki]] - erittäin harvaan asuttu kaupunginosa Keuruuntien etelälaidalla Köhniönjärveltä Ruokepuoliselle. Alueen kaavoittamista asuinalueeksi on suunniteltu, mutta hanketta vastustetaan laajalti, sillä Valkeamäen luonnontilaisuus halutaan säilyttää.
 
== 707 Keljo ==
: 10. [[Keljo]] - alue ulottuu Jyväskylä-Haapamäki-radan eteläreunalta suunnilleen Keljonkeskus-kauppakeskuksen eteläpuolelle, rajaten idässä Rantaväylää. Pohjoisosassa suunnilleen Kukkumäen vertaisia omakotitaloja, etelässä myös kerrostaloja sekä Keljonkeskus
: 21. [[Keljonkangas]] - tiheään rakennettua omakotialuetta. Käsittää Myllylammen, Keljonkankaan keskustan, Sarvivuoren, Sääksvuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, rajoittuu idässä Keljonlahteen, jonka rannalla [[Keljonlahden satama]]. Kaupunginosan halki kulkee pitkittäissuunnassa Orivesi-Jyväskylä-rata, josta alueella 2 tunnelia. Keljonkangas liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna [[1965]].
Rivi 58:
: 30. [[Etelä-Keljo]] - rakenteilla oleva teollisuuskiinteistö- ja yritteliäisyysalue Keljonkankaan moottoritien länsipuolella, suunnilleen Säynätsalontien eritasoliittymän seutuvilla. Asutusta ei toistaiseksi paljon, myös runsaasti metsää
 
== 808 Halssila ==
: 16. [[Halssila]] - melko tiheään rakennettu, vanhahko asuinalue Vaajakoskentien varrella, Jyväsjärven pohjoispuolella. Alueella on paljon omakotitaloja, mutta myös uudempia pienkerrostaloja. Edelleen alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Pohjoisosassa Aittovuoren retkeilyalue, etelässä [[Rauhalahden voimalaitos]] sekä [[Viherlandia]]
 
== 909 Säynätsalo ==
[[Tiedosto:Säynätsalo.vaakuna.svg|thumb|right|100px|Säynätsalon kotiseutuvaakuna]]
Alue käsittää entisen [[Säynätsalo]]n kunnan alueen, joka liitettiin Jyväskylään [[1993]].