Ero sivun ”Jyväskylän kaupunginosat” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rajat eivät mene ihan suuralueiden mukaisesti, tilalle parempi lähdeviite aluejakokarttaan |
p Kartoissa suuralueiden 1-9 numerot muodossa 01-09 |
||
Rivi 3:
'''Jyväskylän kaupunginosat''' on luettelo [[Jyväskylä]]n kaupunginosista ryhmiteltynä suuralueiden mukaan. Jyväskylä jakaantuu 14 [[suuralue]]eseen ja 86 [[kaupunginosa]]an. Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginarkkitehti hyväksyi 8.10.2009 uuden listauksen Jyväskylän kaupungin kaupunginosien nimistä ja numeroista. Numerot 39, 40 ja 59 eivät ole käytössä.
Suuralueet
Myös tilastoissa Jyväskylä on jaettu 14 suuralueeseen. Ne muodostuvat [[tilastoalue]]ista, jotka puolestaan muodostuvat [[pienalue]]ista. Jyväskylän pienalueet suuralueittain ryhmiteltynä on esitetty artikkelissa [[Luettelo Jyväskylän pienalueista]].
==
: 1. [[Keskusta (Jyväskylä)|1. kaupunginosa]] ("Keskusta") - Jyväskylän yritteliäisyyden keskus - alueet noin asemalta Yliopistonkadulle sekä yliopistolta Tourujoelle. Käytetään myös nimityksiä Alakaupunki sekä Yläkaupunki. Monia kauppakeskuksia ja ravintoloita
: 2. [[Harju (Jyväskylä)|Harju]] - kaupunginosa käsittää alueen harjulta entiselle Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle tai Taulumäen kirkolle. Alueella keskustori sekä vanhahkoa kerrostaloasutusta
Rivi 21:
: 29. [[Mannila (Jyväskylä)|Mannila]] - varsin tuore omakotialue muusta kantakaupungista melko eristyksissä Tuomiojärven ja Palokkajärven välisen [[kannas|kannaksen]] leveässä osassa. Halki kulkee nelostie. Jaetaan niinsanottuihin Ylämannilaan eli Mannisenmäkeen ja Alamannilaan eli Rantueeseen. Useimmat kadut nimetty [[kestikievari]]aiheisesti.
==
: 7. [[Kypärämäki]] - Asuinalue kantakaupungista länteen. Jaetaan Kypärätien, Kypärärinteen, Köhniön ja Köhniönrannan osa-alueisiin. Osa omakotitaloista myös pengerrettyjä, koska maasto epätasaista
: 8. [[Savela (Jyväskylä)|Savela]] - vanha teollisuusalue, mutta raja siirretty pohjoisemmaksi siten, että tehtaat kuuluvat Mäki-Mattiin. Nykyinen Savela on asuinaluetta Rautpohjan pohjoispuolella
Rivi 27:
: 38. [[Ruoke]] - lähinnä metsää. Vanhan rautatieseisakkeen tuntumassa jonkin verran omakotiasutusta. Alue ulottuu Ruokepuoliselta lähelle [[Könkkölä]]ä
==
: 13. [[Lohikoski]] - entinen teollisuusyhdyskunta, nykyisin lähinnä ainoastaan asuinaluetta: sekä omakoti- että kerrostaloasutusta
: 19. [[Seppälänkangas]] - lähinnä teollisuutta ja teollisuusyrityksiä, ei täällä juurikaan asutusta. Alueella sijaitsee muun muassa Jyväskylän Prisma ja muita kauppoja. Alueen lounaisosassa on hiljalleen kasvava [[Heinälampi|Heinälammen]] asuinalue, jota kaavoitetaan edelleen
Rivi 33:
: 64. [[Ankeriasjärvi]] - miltei kokonaan erämaaluontoista metsä- ja järvialuetta Seppälänkankaan koillispuolella. Aluetta hallitsee pitkulainen Ankeriasjärvi, jonka länsirantaa pitkin kulkee [[Jyväskylä-Haapajärvi-rata]]. Eteläosiin on kaavoitettu Huhtasuohon kiinni kasvava [[Vääräjärvi|Vääräjärven]] asuinalue
==
: 15. [[Kangasvuori]] - tiheään asuttu kerrostalokaupunginosa Kangasvuorentien varrella, [[Pupuhuhta|Pupuhuhdan]] asuinalue sekä yli kaksi kilometriä pitkä [[Kangasvuoren rautatietunneli]] alueen eteläosassa. Lounaisosassa [[Seppälä (Jyväskylä)|Seppälän]] yritysalue, jolla runsaasti tavarataloja ja huoltopisteitä
: 20. [[Huhtasuo]] - 1970-luvulta alkaen rakennettua kerrostaloaluetta Kangaslammen rannalla sekä [[Sulku (Jyväskylä)|Sulun]] alueella, tiheään rakennettua. Alueella Huhtasuon kirkko, koulut ja Huhtakeskus. Kaavoitettavana uusi Vääräjärven asuinalue
==
[[Image:Kuokkalan kaupunginosa Jyväskylässä.jpg|thumb|255px|Pohjois-Kuokkalaa. Kuvassa Ainolanrannan asuintaloja]]
: 22. [[Ristonmaa]] - toistaiseksi melko metsäisää, mutta reunoilla jo tiheään omakoti- ja kerrostaloasutusta. [[Ylistönrinne|Ylistönrinteellä]] yliopiston laitoksia: mm fysiikan, kemian ja biologian laitokset.
Rivi 46:
: 27. [[Hämeenlahti]] - metsäistä, Päijänteen rannalla sijaitsevaa aluetta. Käsittää myös Kuokkalaan kuuluvan saariston. Viime vuosiin asti ei juuri asutusta, mutta pohjoisosassa on hiljattain rakennettu [[Samulinniemi|Samulinniemen]] asuinalue, jonka odotetaan tuplaavan Hämeenlahden asukasluvun ennen pitkää
==
: 18. [[Keltinmäki]] - kaupunginosa käsittää alueet Keuruuntien etelälaidalla Keljonkeskukselta miltei Köhniöntaukselle asti. Alueella Keltinmäen kirkko, Keltinkeskuksen kerrostaloalue, Mäyrämäen ja [[Myllyjärvi (Jyväskylä)|Myllyjärven]] 1970-luvun omakotialueet sekä Mustalammen ja Ylämyllyjärven tuoreehkot omakotialueet. Metsää myös runsaasti sekä alueella Roninmäen linkkimasto
: 35. [[Taka-Keljo]] - eräs Jyväskylän harvimpaan asutuista kaupunginosista. Asukkaita on jäljellä enää muutamia, alueella Mustankorkean jäteasema, Sallaajärven palvelukoti, TV-masto sekä Kolmisoppisen hiihtomaja. Alueella paljon lampia tai järviä sekä arvokas Sallaajärven aarnialue
Rivi 52:
: 37. [[Valkeamäki]] - erittäin harvaan asuttu kaupunginosa Keuruuntien etelälaidalla Köhniönjärveltä Ruokepuoliselle. Alueen kaavoittamista asuinalueeksi on suunniteltu, mutta hanketta vastustetaan laajalti, sillä Valkeamäen luonnontilaisuus halutaan säilyttää.
==
: 10. [[Keljo]] - alue ulottuu Jyväskylä-Haapamäki-radan eteläreunalta suunnilleen Keljonkeskus-kauppakeskuksen eteläpuolelle, rajaten idässä Rantaväylää. Pohjoisosassa suunnilleen Kukkumäen vertaisia omakotitaloja, etelässä myös kerrostaloja sekä Keljonkeskus
: 21. [[Keljonkangas]] - tiheään rakennettua omakotialuetta. Käsittää Myllylammen, Keljonkankaan keskustan, Sarvivuoren, Sääksvuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, rajoittuu idässä Keljonlahteen, jonka rannalla [[Keljonlahden satama]]. Kaupunginosan halki kulkee pitkittäissuunnassa Orivesi-Jyväskylä-rata, josta alueella 2 tunnelia. Keljonkangas liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna [[1965]].
Rivi 58:
: 30. [[Etelä-Keljo]] - rakenteilla oleva teollisuuskiinteistö- ja yritteliäisyysalue Keljonkankaan moottoritien länsipuolella, suunnilleen Säynätsalontien eritasoliittymän seutuvilla. Asutusta ei toistaiseksi paljon, myös runsaasti metsää
==
: 16. [[Halssila]] - melko tiheään rakennettu, vanhahko asuinalue Vaajakoskentien varrella, Jyväsjärven pohjoispuolella. Alueella on paljon omakotitaloja, mutta myös uudempia pienkerrostaloja. Edelleen alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Pohjoisosassa Aittovuoren retkeilyalue, etelässä [[Rauhalahden voimalaitos]] sekä [[Viherlandia]]
==
[[Tiedosto:Säynätsalo.vaakuna.svg|thumb|right|100px|Säynätsalon kotiseutuvaakuna]]
Alue käsittää entisen [[Säynätsalo]]n kunnan alueen, joka liitettiin Jyväskylään [[1993]].
|