Ero sivun ”Niilinkrokotiili” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 49 Wikidatan sivulle d:q168745 siirrettyä kielilinkkiä
kh
Rivi 22:
| commonscat = Crocodylus niloticus
}}
'''Niilinkrokotiili''' (''Crocodylus niloticus'') on yksi [[Afrikka|Afrikassa]] elävästä kolmesta [[krokotiili|krokotiilista]] ja yksitoiseksi suurimmistasuurin krokotiileistakrokotiilelaji. KoossaSuurin sen yläpuolelle jääon [[suistokrokotiili]] (''Crocodylus porosus''). Koska niilinkrokotiilin tiedetään syöneen myös ihmisiä, on sitä sekä vihattu että kunnioitettu. [[Muinainen Egypti|muinaisessa Egyptissä]] krokotiileja [[Muumio|muumioitiin]] ja palvottiin [[Jumala|jumalina]]. Niilinkrokotiilin koko, maine, laaja levinneisyys ja selkkaukset ihmisten kanssa ovat pitäneet sen tunnetuimpana kaikista krokotiileista.
ihmisiä, sitä on sekä vihattu että kunnioitettu. Erityisesti [[Muinainen Egypti|muinaisessa Egyptissä]] krokotiileja [[Muumio|muumioitiin]] ja palvottiin jumalina.
 
== Biologia ja tuntomerkit ==
Niilinkrokotiilin koko, maine, laaja levinneisyys ja selkkaukset ihmisten kanssa ovat pitäneet sen tunnetuimpana kaikista krokotiileista.
 
Kuten kaikilla muillakin krokotiileilla, niilinkrokotiililla on neljä jalkaa ja uimisessa erinomainen voimakas häntä. Sen iho on suomukas, ja selässä sekä hännässä on erityinen luutunut kilpi. Leuat ovat erittäin voimakkaat. Niilinkrokotiilin silmässä on [[vilkkuluomi]], jonka tarkoitus on suojata silmää. Sanonta [[krokotiilin kyyneleet|krokotiilin kyyneleistä]] ei ole kokonaan mielikuvituksen tuotetta, sillä niilinkrokotiililla on kyynelkanava, ja matelija voi puhdistaa silmänsä kyynelillä.
 
[[Sierain|Sieraimet]], [[korva|korvat]] sekä [[silmä|silmät]] sijaitsevat pään yläosassa, jotta muu ruumis voi pysytellä piilossa pinnan alla niilinkrokotiilin väijyessä saalista. Krokotiilin paksu [[iho]] on päältä oliivinvihreä ja vatsapuolelta keltainen, mikä auttaa myös piiloutumisessa. NiilinkrokotiilitMaalla niilinkrokotiilit pääasiallisesti ryömivät, mutta voivat kulkea jaloillaan; pienet yksilöt kykenevät peräti ravaamaan. Sydämessä on neljä kammiota, kuten [[lintu|linnuilla]], mikä on erityisen hyödyllistä, kun krokotiili hapettaa [[veri|verensä]]. Yleensä niilinkrokotiilit sukeltavat vain muutaman minuutin ajan, mutta uhattuina ne voivat olla pinnan alla 30 minuutista peräti 2 tuntiin, jos ne pysyvät passiivisina.
 
Mahtavissa [[leukaLeuka|leuoissaLeuat]] ovat erittäin voimakkaat. Niissä on 64 tai 68 [[kartio]]nmuotoista [[hammas]]ta. Suun kullakinmolemmilla puolellapuolilla ylemmän leuanyläleuan etuosassa on 5 hammasta ja muissa osissataempana 14 tai 15. ja alemassa leuassa sekä etuosassa ettäAlaleuassa on muissamolemmilla osissapuolilla 14 tai 15 hammasta.
 
Niilinkrokotiilit pystyvät tuottamaan runsaasti erilaisia ääniä, ja niillä on hyvä [[Kuuloaisti|kuulo]]. Niiden iholla on vielä vaikeasti selitettävissä olevia tuntoelimiä, jotka voivat reagoida vedenpaineen muutoksiin.
Rivi 42 ⟶ 40:
On väitetty löydetyn seitsemän metriä tai vielä pidempiäkin yksilöitä, mutta väitteille ei ole luotettavia todisteita. Usein pituusarviot ovatkin karkeasti liioiteltuja. Ei tiedetä, miksi jotkin krokotiilit kasvavat isommiksi kuin toiset. Todennäköisesti kasvuun vaikuttaa ympäristö: suosiollisessa ympäristössä isoksi kasvaminen on mahdollista. Täten nykyisin ei nähtäne niilinkrokotiilien pituusennätyksiä, koska suurien metsästysten jälkeen ei ole suuria [[Populaatio|populaatioita]] ja laajoja kosteikkoja, joiden molempien ansiosta suureksi kasvaminen on ollut mahdollista.
 
On pystytty osoittamaan, että kylmemmässä ilmastossa, kuten Afrikan pohjoisosassa, kasvavat niilinkrokotiilit ovat pienempiä, vain noin neljä metriä pitkiä. [[Mali|Malissa]] ja [[Sahara|Saharan autiomaallaautiomaassa]] on myös kääpiönkokoisia niilinkrokotiileja, jotka saavuttavat vaivaisen kahden tai kolmen metrin pituuden. Näin pieniin mittoihin todennäköisin syy ovat epäihanteelliset ympäristöolosuhteet.
 
== Lisääntyminen ==
[[Image:Nile_crocodile_eggs.jpg|thumb|left|250px|Niilinkrokotiilin munia]]
Urospuoliset krokotiilit ovat seksuaalisestitulevat kypsiäsukukypsiksi noin 3 metrin pituisina ja naaraat 2–2,5 metrin pituisina. Normaaliolosuhteissa molemmat sukupuolet ovat seksuaalisesti kypsiäsukukypsiä noin 10 vuodessa-vuotiaana.
 
Parittelun aikanaKiimassa urokset viettelevät naaraita mylvimällä, läiskimällä kuonoaan veteen, purskauttelemalla vettä nenästään ja päästelemällä paljon muita ääniä. SuurimmatNaaraat uroksetsuosivat pärjäävätsuurimpia naaraan huomion saamisessa parhaitenuroksia. Kun naaras on valinnut uroksen, jonka kanssa se aikoo paritella, parivaljakkopari livertelee keskenään ja hankaa leukojensa alaosaaalaosia yhteentoisiinsa. Naaraat munivat noin 2 kuukautta parittelun jälkeen.
 
[[Pesintä]] on marras- tai joulukuussa, jolloin pohjoisessa Afrikassa on kuiva kausi ja eteläisessä sateinen. Niilinkrokotiili suosii pesäpaikkanaan hiekkaisia rantoja ja ojanvarsia. Kun sopiva pesäpaikka on löytynyt, naaras kaivaa korkeintaan 0,5 metrin syvyisen kuopan muutaman metrin päähän joenpenkereestä ja munii pesään 25–80 munaa. Munien määrä vaihtelee eri populaatioissa, mutta keskimäärin munia on 50. Useat naaraat voivat pesiä lähekkäin yhdessä.
 
Kun naaras on muninut, se peittää munat hiekalla ja vahtii niitä koko 3 kuukautta vievän haudontavaiheen ajan. Usein tuleva isäkin pysyttelee lähistöllä, ja yhdessä pariskunta hyökkää aggressiivisesti kaikkien tunkeilijoiden kimppuun. Naaras jättää munat vain, jos sen tarvitsee viilentää ruumiinsa käymällä pikaisesti vedessä tai varjopaikassa. Vaikka niilinkrokotiilivanhemmat vahtivat hyvin muniaan, niitä ryöstävätvarastavat tietyttilaisuuden liskot, jotkin muut eläimet jatullen ihmiset, jos[[varaanit]] vainja jommankummanjotkin krokotiilivanhemmanmuut silmä välttääeläimet.
 
Ennen kuin niilinkrokotiilinpoikaset kuoriutuvat, ne alkavat sirkuttaaäännellä korkeallakimeästi. taajuudella,Tämän minkä ansiostakuullessaan emo tietää kaivaa pesän auki. Sekä emo että isä voivat kerätä munia suuhunsa, rikkoa kuoren pyörittämällä munaa kielen ja ylemmän kitalaen välissä ja sitten päästää jälkikasvun vapaaksi. Kun poikaset ovat kuoriutuneet, emo saattaa johdattaa ne veteen, tai jopa kantaa suussaan.
 
Poikasten sukupuoli määräytyy hauduntavaiheen puolenvälin lämpötilan mukaan, ei siis [[Geeni|geenien]]. Jos pesän sisällä on alle 31,7 [[Celsiusaste|°C]] tai yli 34,5 °C, jälkikasvu tulee olemaan naaraspuolinen. Urospuolinen jälkikasvu voi tulla vain, jos lämpötila on 31,7 ja 34, 5 celsiusasteen välillä.