Ero sivun ”Kouluratsastus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstin hiontaa ja pientä täydennystä |
|||
Rivi 56:
Kouluratsastuksen ehdottomat kärkimaat ovat lajia jo pitkään hallinnut [[Saksa]] sekä [[Alankomaat|Hollanti]]. Myös [[Yhdysvallat]], [[Espanja]] ja [[Ruotsi]] ovat menestyneet viime vuosina{{milloin}} erittäin hyvin. Lajin viime aikojen{{milloin}} tunnetuimpiin nimiin kuuluvat hollantilaisratsastajat [[Anky van Grunsven]] ja [[Edward Gal]] sekä saksalaiset [[Ulla Salzgeber]], [[Isabell Werth]] ja [[Nicole Uphoff-Becker]].
[[Hevosurheilu suomessa|Suomessa]] kouluratsastus on [[esteratsastus|esteratsastuksen]] ohella suosituin ratsastuksen laji. Suomalaisista kouluratsastajista menestynein on [[Kyra Kyrklund]], joka on 1970-luvulta lähtien tehnyt huipputason kansainvälistä kilpailu-uraa saavuttaen muun muassa hopeaa vuoden 1990 maailmanmestaruuskilpailuissa, maailmancupin finaalin voiton vuonna 1991 ja kolme viidettä sijaa [[Ratsastus olympialaisissa|olympialaisissa]] vuosina [[Kesäolympialaiset 1980|1980]], [[Kesäolympialaiset 1988|1988]] ja [[Kesäolympialaiset 1992|1992]]. Melko menestykkäästi ovat kansainvälisellä tasolla kilpailleet myös muiden muassa [[Marko Björs]], [[Elisabeth Ehrnrooth]], [[Jennifer Eriksson|Jenny Eriksson]], [[Maarit Raiskio]], [[Tuulikki Sohlberg|Tutu Sohlberg]], [[Kimmo Sulkala]] ja [[Heidi Svanborg]] sekä suomalaistunut norjalainen [[Janne Bergh]]. Eriksson, Sohlberg ja Raiskio saavuttivat yhdessä Kyrklundin kanssa vuoden [[Kesäolympialaiset 1988|1988 olympialaisten]] joukkuekouluratsastuksessa kuudennen sijan, mitä pidettiin Suomen kaltaiselta pieneltä kouluratsastusmaalta
==Katso myös==
| |||