Ero sivun ”Edwin Linkomies” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 11 Wikidatan sivulle d:q383591 siirrettyä kielilinkkiä
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
siistitty
Rivi 1:
{{Valtionjohto
| nimi= Edwin Linkomies
| kuva= [[Tiedosto:Edwin Linkomies.jpg|220px]]
| kuvateksti= Edwin Linkomies]]
| arvo= [[Suomen pääministeri]] <ref name="v2"/>
| virassa= [[Linkomiehen hallitus]]<ref name="v3"/><br> [[5. maaliskuuta|5.3.]][[1943]] – [[81943–8. elokuuta|8.8.]][[1944]]
| edeltäjä= [[Johan Wilhelm Rangell]] <ref name="v2"/>
| seuraaja= [[Antti Hackzell]] <ref name="v2"/>
| kansanedustajana= 1.9.1933–5.4.1945
| arvo2=[[Kansanedustaja]]<ref name="v1"/>
| eduskuntaryhmä= [[Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä]]
| virassa2=[[1. syyskuuta|1.9.]][[1933]]–[[5. huhtikuuta|5.4.]][[1945]]<ref name="v1"/>
| vaalipiiri= [[Uudenmaan läänin vaalipiiri]]
| syntymäaika= [[22. joulukuuta]] [[1894]]<ref name="v1"/>
| syntymäpaikka= [[Viipuri]]<ref name="v1"/>
| kuolinaika= {{Kuolinaika ja ikä|22|12|1894|8|9|1963}}<ref name="v1"/>
| kuolinpaikka= [[Helsinki]]<ref name="v1"/>
| puolue= [[Kansallinen Kokoomus]]<ref name="v1"/>
| koulutus= filosofian tohtori (1923)
| arvonimet= [[kunniatohtori]] (1963)
}}
 
Rivi 19 ⟶ 23:
== Varhempi akateeminen ura ==
 
Akateemisella urallaan Linkomies oli monessa suhteessa ennätyksellinen. Hän kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] [[Rauman lyseostalyseo]]sta jo 16-vuotiaana, hypättyään yli monta luokkaa. Helsingin yliopistossa, jossa hänen pääaineenaan oli [[latinan kieli]], hän valmistui [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] 19-vuotiaana ja [[filosofian tohtori|tohtoriksi]] 25-vuotispäivänään vuonna [[1919]]. Toimittuaan roomalaisen [[filologia]]n [[dosentti]]na 1921–231921–1923 Linkomies nimitettiin Rooman kirjallisuuden professoriksi 29-vuotiaana.<ref name = KKO54 >{{Verkkoviite | Osoite = http://runeberg.org/kuka/1954/0487.html | Nimeke =Kuka kukin on 1954 | Tekijä = | Ajankohta =1954 | Julkaisija = | Viitattu = 7.3.2013 }}</ref>
 
Linkomies toimi historiallis-kielitieteellisen osaston (nykyinen humanistinen tiedekunta) [[dekaani]]na 1931–1932 ja yliopiston vararehtorina 1932–1943. [[Satakuntalainen osakuntaOsakunta]] valitsi Linkomiehen 1934 inspehtorikseen, mitä virkaa hän hoiti vuoteen 1944.<ref name = KKO54 />
 
== Poliittinen ura ==
 
Edwin Linkomies oli kannattanut koulupoikana [[Risto Ryti]]n nuorsuomalaisia, mutta hallitusmuototaistelun yhteydessä hän liittyi [[monarkismi]]a kannattaneeseen kokoomuspuolueeseen ja liukui sen [[oikeisto]]siipeen. Edwin Linkomies toimi muun muassa [[Suomalais-Saksalainen Seura|Suomalais-Saksalaisen Seuran]] (SSS) puheenjohtajana ja tuki myös [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallista kansanliikettä]] (IKL). [[Eduskunta]]an hänet valittiin 1933 ja hän istui sen varapuhemiehenä kauden 1939–1943.<ref name="v1"/> Kokoomuksen puheenjohtajana Linkomies oli vuosina 1943–1945.<ref name = KKO54 /> [[Talvisota|Talvisodan]] loppuvaiheessa Linkomies kannatti rauhaa kovillakin ehdoilla. [[Välirauha]]n aikana hän kannatti aktiivisesti saksalaissuuntausta.
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] vuosina Edwin Linkomiehen ja presidentiksi nousseen Risto Rytin välit paranivat uudelleen. Keväällä 1943 Ryti nimitti Linkomiehen pääministeriksi kokoomushallitukseen. Hän toimi pääministerinä jatkosodan aikana [[5. maaliskuuta]] [[1943]] – [[8. elokuuta]] [[1944]].<ref name="v1"/> Linkomiehen muodostama hallitus Maalaisliiton [[Tyko Reinikka]]a lukuun ottamatta kannatti rauhanpolitiikkaa, ja hallitus tiedustelikin Neuvostoliiton ehtoja useaan otteeseen 1943–1944. Hallitus totesi kuitenkin Neuvostoliiton ehdot liian koviksi, jotta niihin silloisessa tilanteessa armeijan seisoessa lyömättömänä [[Syväri]]llä asti ja saksalaisten yhä piirittäessä Leningradia[[Leningrad]]ia olisi voitu suostua. Ainoastaan sosiaalidemokraattien [[Väinö Tanner]] kannatti silloisten ehtojen hyväksymistä. Neuvostoliiton aloitettua suurhyökkäyksen Linkomiehen hallitus suunnitteli Mannerheimin valintaa presidentiksi ja sen jälkeistä hallituksen vaihtoa, jotta rauhanneuvotteluihin päästäisiin uudestaan. Linkomies taivutteli Rytin väistymään 'terveydellisiin syihin' vedoten. Koska Rytin ero virastaan astui voimaan heti 1.8.1944 ja eduskunta valitsi Mannerheimin hänen seuraajakseen vasta 4.8.1944 toimi Linkomies pääministerin ominaisuudessa myös tasavallan presidenttinä kolmen päivän ajan.
 
Neuvostoliiton aloitettua suurhyökkäyksen Linkomiehen hallitus suunnitteli Mannerheimin valintaa presidentiksi ja sen jälkeistä hallituksen vaihtoa, jotta rauhanneuvotteluihin päästäisiin uudestaan. Linkomies taivutteli presidentti Rytin väistymään 'terveydellisiin syihin' vedoten. Koska Rytin ero virastaan astui voimaan heti [[1. elokuuta]] [[1944]] ja eduskunta valitsi Mannerheimin hänen seuraajakseen vasta [[4. elokuuta]] toimi Linkomies pääministerin ominaisuudessa myös tasavallan presidenttinä kolmen päivän ajan.
Sodan jälkeen Linkomies joutui 1946 muun sodanaikaisen valtiojohdon kanssa [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti]]in ja sai viiden ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen. Hän vapautui [[ehdonalainen vapaus|ehdonalaiseen]] marraskuussa 1948 suoritettuaan tuomiosta puolet eli 2 v 9 kk.<ref name = KKO54 /> Lopullisesti presidentti Paasikivi armahti hänet ja neljä muuta jäljellä olevaa sotasyyllistä toukokuussa 1949. Vankilavuosinaan Linkomies kirjoitti muistelmateoksen ''Vaikea aika'', joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Linkomies ei enää palannut varsinaiseen päivänpolitiikkaan vaan keskittyi yliopistouraansa. Hänen suhteensa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikaiseen oikeusministeri Urho Kekkoseen normalisoituivat tämän ensimmäisen presidenttikauden aikana, ja Linkomies tuki Kekkosta vuoden 1962 presidentinvaaleissa.
 
Sodan jälkeen Linkomies joutui [[1946]] muun sodanaikaisen valtiojohdon kanssa [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti]]in ja sai viiden ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen. Hän vapautui [[ehdonalainen vapaus|ehdonalaiseen]] marraskuussa [[1948]] suoritettuaan tuomiosta puolet eli 2 v 9 kk.<ref name = KKO54 /> Lopullisesti presidentti [[J. K. Paasikivi|Paasikivi]] armahti hänet ja neljä muuta jäljellä olevaa sotasyyllistä toukokuussa [[1949]]. Vankilavuosinaan Linkomies kirjoitti muistelmateoksen ''Vaikea aika'', joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Linkomies ei enää palannut varsinaiseen päivänpolitiikkaan vaan keskittyi yliopistouraansa. Hänen suhteensa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikaiseen oikeusministeri Urho Kekkoseen normalisoituivat tämän ensimmäisen presidenttikauden aikana, ja Linkomies tuki Kekkosta [[Suomen presidentinvaali 1962|vuoden 1962 presidentinvaaleissa]].
 
== Myöhempi akateeminen ura ==
 
Vapauduttuaan sotasyyllisyysvankeudesta 1948 Edwin Linkomies jätti politiikan ja siirtyi pysyvästi tieteen pariin. Hän palasi paitsi Rooman kirjallisuuden professorin virkaansa myös moniin muihin sotaa edeltäneisiin tehtäviinsä. Satakuntalainen osakuntaOsakunta valitsi hänet uudelleen inspehtorikseen [[1950]], mitä virkaa hän hoiti vuoteen [[1956]]. Aikakauslehti ''Valvojan'' päätoimittajana hän toimi uudelleen vuodet 1955–1963. YliopistonHelsingin yliopiston rehtoriksi hänet valittiin vuonna 1956 ja kansleriksi vuonna 1961.<ref name="v1"/>
 
Linkomies oli yksi 1950- ja 1960-lukujen merkittävimmistä tiedepoliittisista vaikuttajista ja toimi useiden yliopistolaitoksen toimintaa merkittävällä tavalla linjanneiden komiteoiden jäsenenä. Helsingin yliopisto promovoi Linkomiehen vuonna [[1963]] oikeustieteen kunniatohtoriksi.<ref name="v1"/>
 
Linkomies oli yksi 1950- ja 1960-lukujen merkittävimmistä tiedepoliittisista vaikuttajista ja toimi useiden yliopistolaitoksen toimintaa merkittävällä tavalla linjanneiden komiteoiden jäsenenä. Edwin Linkomies kuoli Helsingissä syksyllä 1963, 68-vuotiaana. Kuollessaan hän oli ollut professorinvirassaan neljäkymmentä vuotta (tiettävästi Suomen ennätys). Hän määräsi vankilassa kirjoittamansa muistelmat salaisiksi vuoteen [[1970]] asti, jolloin ne julkaistiin nimellä ''Vaikea aika''.
 
== Teoksia ==
Rivi 54 ⟶ 62:
{{viitteet|viitteet=
*<ref name="v1">{{Edustajamatrikkeli|Nro=910983|Edustaja=Edwin Linkomies}}</ref>
*<ref name="v2">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=V2| Nimeke =Suomen hallitukset|Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 7.6.2010}}</ref>
*<ref name="v3">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=26 www.valtioneuvosto| Nimeke =Linkomiehen hallitus Julkaisu=valtioneuvosto.fi|Julkaisija= Valtioneuvosto | Viitattu = 7.6.2010}}</ref>
}}