Wikipedia

Ero sivun ”Kouluratsastus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 12856568, jonka teki Pitke (keskustelu) sillä minustakin nämä ovat aivan eri sanoja; täsmennys vain sekottaa
järjestelyä, lisäystä, pois ylilinkitystä, täydennystä "tämäartikkeliin" yms yms
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee ratsastuslajia. FEI:n kilpalajista katso [[kouluratsastus (kilparatsastus)]]. Ratsastuksen opetuksesta katso [[ratsastuskoulu]]. Hevosen koulutuksesta ratsuksi katso [[ratsutus]].}}
{{lähteetön}}
 
[[Tiedosto:Aveger show06-1-.JPG|thumb|250pxupright|Kouluratsastusta: laukka.]]
 
'''Kouluratsastus''' on kilpa[[ratsastus|ratsastuslaji]]laji, jossa ratsukko eli [[hevonen|hevosen]] ja ratsastajan yhdistelmä pyrkii suorittamaan sileällä radalla ennaltamäärätyt liikesarjat mahdollisimman tarkasti ja laadukkaasti siten, että ratsastajan ja hevosen vuorovaikutus on eleetöntä ja katsojan silmään lähes näkymätöntä. Kouluratsastus on yleinen [[FEI]]:n alainen kilparatsastuslaji ja myös [[olympialaiset|olympialaji]].
 
Kouluratsastuksen kansainvälinen nimi juontuu [[ranskan kieli|ranskankielisestä]] verbistä ''dresser'', kouluttaa; useimmissa eurooppalaisissa kielissä lajin nimi juontuukin tästä sanasta ([[englannin kieli|engl.]] ja [[ranskan kieli|ransk.]] ''dressage'', [[saksan kieli|saks.]] ''Dressurreiten'', [[ruotsin kieli|ruots.]] ''dressyr''). Myös suomeksi lajia on vanhastaan kutsuttu myös "dresyyriksi".
 
Kouluratsastusta pidetään eurooppalaisessa ratsastusperinteessä kaiken ratsastuksen perustana, ja jonkintasoinen kouluratsastusharjoittelu onkin osa lähes jokaisen ratsukon työskentelyä. Kouluratsastuksen tavoitteena on FEI:n kilpailusääntöjen mukaan tehdä hevosesta "joustava, irtonainen ja notkea sekä toisaalta luottavainen, tarkkaavainen ja eteenpäinpyrkivä niin, että se on miellyttävä ratsastaa" (FEI:n kilpailusäännöt). Näiden tavoitteiden kannalta on tärkeää, että hevonen käyttää liikkuessaan koko lihaksistoaan oikeaoppisesti kantaen suurimman osan painosta takajaloillaan. Kouluratsastusliikkeet eivät näyttävyydestään huolimatta ole itsetarkoituksellisia "temppuja" vaan näihinlajin tavoitteisiin nähden hyödyllisiä harjoituksia. Oikein suoritettuina ne myös osoittavat, että tavoitteisiin on päästy.
 
Muiden ratsastuslajien kannalta hyödyllistä on kouluratsastusharjoittelun tavoitteena oleva hevosen hienovarainen ja täsmällinen hallinta kaikissa askellajeissa sekä hevosen lihaksiston ja liikkeiden kohentuva voima, notkeus ja symmetrisyys.
== Klassinen kouluratsastus ==▼
[[Kuva:Passage animated.gif|thumb|200px|Passage]]▼
[[Kuva:Piaffe animated.gif|thumb|200px|Piaffe]]▼
Klassisen kouluratsastuksen juuret ulottuvat [[Kreikka]]an aikaan n. 430–355 eaa., jolloin [[Ksenofon]] kirjoitti ratsastuksesta taiteena ja tieteenä. Ksenofonin oppeja alkoivat noudattaa parituhatta vuotta myöhemmin [[renessanssi]]ajan ratsastajat, joiden alulle panemaa ratsastusta nimitetään nykyään ''klassiseksi kouluratsastukseksi''. Nykyinen kouluratsastus kilpailulajina perustuu klassiseen kouluratsastukseen.▼
 
== Peruspiirteet ==
Kouluratsastus tapahtuu tasamaalla. [[Askellaji]]t ovat [[käynti]], [[ravi]] ja [[laukka]] (kaikki tempot kootusta lisättyyn) sekä peruutus. Eri askellajeissa esitettäviä liikkeitä ovat muiden muassa ''pohkeenväistö'', ''avotaivutus'', ''sulkutaivutus'' ja muut hevosen notkeutta lisäävät liikkeet. Vaativimmilla tasoilla esitetään muun muassa ''laukkapiruetteja'' (eli käännöksiä laukassa takajalkojen ympäri) puolikkaina ja kokonaisina, ''piaffea'' eli erittäin koottua ravia paikalla, ''passagea'' eli liitoravia sekä ''laukanvaihtoja'' sarjoina esimerkiksi joka toisella tai joka askeleella. Vapaaohjelmissa saatetaan esittää myös sellaisia epävirallisempia liikkeitä kuin ''piaffipiruetti'' tai ''espanjalainen käynti''. Itse askellajien ja liikkeiden lisäksi niiden välisiin ''siirtymisiin'' kiinnitetään suurta huomiota.▼
Kouluratsastus tapahtuu tasamaalla. Askellajeista käytössä ovat [[käynti]], [[ravi]] ja [[laukka]] kaikissa tempoissa (koottu, keski- ja lisätty). Lisäksi esitetään pysähdys (aina ohjelman alussa ja lopussa) sekä joskus peruutus.
 
▲KouluratsastusEri tapahtuuaskellajeissa tasamaalla.esitettäviä [[Askellaji]]tliikkeitä ovat muiden muassa [[käyntipohkeenväistö]], [[raviavotaivutus]] ja, [[laukkasulkutaivutus]] (kaikki tempot kootusta lisättyyn) sekä peruutus. Eri askellajeissa esitettäviä liikkeitä ovat muiden muassa ''pohkeenväistö'', ''avotaivutus'', ''sulkutaivutus'' ja muut hevosen notkeutta lisäävät liikkeet. Vaativimmilla tasoilla esitetään muun muassa ''[[piruetti (ratsastut)|laukkapiruetteja'']] (eli käännöksiä laukassa takajalkojen ympäri) puolikkaina ja kokonaisina, ''[[piaffea'']] eli erittäin koottua ravia paikalla, ''[[passagea'']] eli liitoravia sekä ''laukanvaihtoja''[[laukanvaihto]]ja sarjoina esimerkiksi joka toisella tai joka askeleella. Vapaaohjelmissa saatetaan esittää myös sellaisia epävirallisempia liikkeitä kuin ''piaffipiruetti''piruetti piaffessa tai ''[[espanjalainen käynti'']]. Itse askellajien ja liikkeiden lisäksi niiden välisiin ''[[siirtyminen (ratsastus)|siirtymisiin'']] kiinnitetään suurta huomiota.
 
Kouluratsastuskilpailuiden helppojen luokkien ohjelma ratsastetaan 20 x 40 m kentällä, vaativien ja vaikeiden luokkien ohjelmat sekä kansainväliset ohjelmat 20 x 60 m kentällä. Etenkin kansainvälisissä kilpailuissa ratsastetaan nykyisin monenlaisten ohjelmien lisäksi myös ''kür''-luokkia, joissa kilpailijat esittävät luokan vaikeustasoa vastaavan vapaaohjelman musiikin tahtiin. [[olympialaiset|Olympialaisissa]] ja mestaruuskilpailuissa finaali ratsastetaan kürina. Kouluratsastusohjelmassa on lukuisia arvostelukohtia, joista 3–5 tuomaria antaa pisteitä asteikolla 0–10 (10 erinomainen, 9 erittäin hyvä, 8 hyvä, 7 melko hyvä, 6 tyydyttävä, 5 välttävä, 4 heikko, 3 melko huono, 2 huono, 1 erittäin huono ja 0 ei esitetty). 9 katsotaan jo poikkeuksellisen hyväksi pistemääräksi, ja täyttä kymmentä pistettä annetaan hyvin harvoin. Eri liikkeiden lisäksi pisteitä jaetaan yleisarvosanoina myös hevosen liikkeiden laadusta, hevosen kuuliaisuudesta sekä ratsastajan istunnasta ja apujen käytöstä. Yhteenlasketut pisteet ratkaisevat voittajan. 80 % osuutta tietyn ohjelman korkeimmista mahdollisista yhteispisteistä pidetään eräänlaisena haamurajana, jota kovin moni ratsastaja ei huipputasollakaan ylitä.
 
Yksilösuorituksiin perustuvien kouluratsastuskilpailujen lisäksi ratsastetaan, joskin harvemmin, sekä näytöksinä että kilpailuina kahden ratsukon vapaaohjelmia (''Pas de Deux''), joskus isommankin ratsukkomäärän niin kutsuttuja katrilleja. Ohjelmat perustuvat tällöin eri ratsukoiden liikesarjojen samanaikaisuuteen ja symmetriaan.
 
▲== Klassinen kouluratsastus ==
▲[[KuvaTiedosto:Passage animated.gif|thumb|200px|Passage]]
▲[[KuvaTiedosto:Piaffe animated.gif|thumb|200px|Piaffe]]
▲Klassisen kouluratsastuksen juuret ulottuvat [[Kreikka]]an aikaan n.noin 430–355 eaa., jolloin [[Ksenofon]] kirjoitti ratsastuksesta taiteena ja tieteenä. Ksenofonin oppeja alkoivat noudattaa parituhatta vuotta myöhemmin [[renessanssi]]ajan ratsastajat, joiden alulle panemaa ratsastusta nimitetään nykyään ''klassiseksi kouluratsastukseksi''. Nykyinen kouluratsastus kilpailulajina perustuu klassiseen kouluratsastukseen.
 
== Korkea kouluratsastus ==
{{Pääartikkeli|[[Korkea kouluratsastus]]}}
[[Kuva:Spanish walk.gif|thumb|200px|Espanjalainen käynti]]
[[KuvaTiedosto:KochCaprioleSpanish walk.jpeggif|thumb|CaprioleEspanjalainen käynti]]
[[Tiedosto:KochCapriole.jpeg|thumb|Capriole]]
 
Korkea kouluratsastus keskittyy nykyisin [[Itävalta]]anItävaltaan vuonna [[1572]] perustettuun [[Espanjalainen ratsastuskoulu|Espanjalaiseen ratsastuskouluun]] [[Wien]]issäWienissä sekä [[ranska]]laiseenranskalaiseen Saumurin [[Cadre Noir]] -ratsastuskouluun. Cadre NoirissaNoirin pääasiassa käytettykäyttämä hevosrotu on [[englannintäysiverinen]] tai [[angloarabi]], Wienissä käytetään raskastekoisempia barokkihevostyyppisiä [[lipizzanhevonen|lipizzanhevosia]].▼
 
Korkea koulukouluratsastus erottuu klassisesta kouluratsastuksesta siten, että vain korkeassa koulussa esitetään hevosen tekemiä hyppyjä ilmaan. Ainoat muut korkean koulun liikkeet, joita ei esitetä klassisessa kouluratsastuskilpailussa, ovat ''[[espanjalainen askel'']] sekä ''[[pas d'école]]'', liitokäynti (kirjaimellisesti "koulukäynti"), jokajota onesittää ainoastaan Cadre Noirin komendantin etuoikeuskomendantti.▼
▲Korkea kouluratsastus keskittyy nykyisin [[Itävalta]]an vuonna [[1572]] perustettuun [[Espanjalainen ratsastuskoulu|Espanjalaiseen ratsastuskouluun]] [[Wien]]issä sekä [[ranska]]laiseen Saumurin [[Cadre Noir]] -ratsastuskouluun. Cadre Noirissa pääasiassa käytetty hevosrotu on [[englannintäysiverinen]] tai [[angloarabi]], Wienissä käytetään raskastekoisempia [[lipizzanhevonen|lipizzanhevosia]].
 
Korkean koulun hypythyppyliikkeet kehitettiin alun perin [[ratsuväki|ratsuväen]] käyttöön taistelussa. Niiden tarkoituksena oli pitää vihollisen jalkamiehiä loitolla, joskin on epäselvää onko näillä liikkeilläniillä koskaan ollut käytännön merkitystä sotatantereellataisteluissa. Muita korkean koulun liikkeitä, ''eli piaffea'', ''passagea'' ja ''levadea''[[levade]]a esitettiin jo Xenofonin aikaan. [[1600-luku|1600-luvun]] kouluratsastuksessa esitettiin seitsemää erilaista hyppyä ilmaan, mutta nykyisin niistä esitetään vain kolmea tärkeintä: ''levade'', ''[[courbette'']] ja ''[[capriole'']].<!--pääartikkeliin kun sen aika on--Levadessa hevonen nousee pystyyn koukistunein takajaloin niin, että kintereet ovat vain 20–25 cm korkeudella maasta. Levade on perusta courbettelle, jossa hevonen hyppää levadesta ilmaan. Capriolessa hevonen hyppää ensin ilmaan ja potkaisee siitä taaksepäin niin, että se on hetken lähes vaakasuorana ilmassa.-->▼
▲Korkea koulu erottuu klassisesta kouluratsastuksesta siten, että vain korkeassa koulussa esitetään hevosen tekemiä hyppyjä ilmaan. Ainoat muut korkean koulun liikkeet, joita ei esitetä klassisessa kouluratsastuskilpailussa, ovat ''espanjalainen askel'' sekä ''pas d'école'', liitokäynti, joka on Cadre Noirin komendantin etuoikeus.
 
== Hevosen ja ratsastajan varusteet ==▼
▲Korkean koulun hypyt kehitettiin alun perin [[ratsuväki|ratsuväen]] käyttöön taistelussa. Niiden tarkoituksena oli pitää vihollisen jalkamiehiä loitolla, joskin on epäselvää onko näillä liikkeillä koskaan ollut käytännön merkitystä sotatantereella. Muita korkean koulun liikkeitä, ''piaffea'', ''passagea'' ja ''levadea'' esitettiin jo Xenofonin aikaan. [[1600-luku|1600-luvun]] kouluratsastuksessa esitettiin seitsemää erilaista hyppyä ilmaan, mutta nykyisin niistä esitetään vain kolmea tärkeintä: ''levade'', ''courbette'' ja ''capriole''.
[[Tiedosto:Hannoveraner Dressur Goethe 3 bestes.jpg|thumb|left|150pxvasen|Kouluratsastuksessa ratsastajalta odotetaan asiallistasiistiä ja siistiätyylikästä pukeutumista. Hevosen varusteiden tulee olla yksinkertaiset ja siistit.]]▼
 
Kouluratsukon varusteiden tulee kilpailuissa olla eurooppalaisen perinteen mukaiset sekä yksinkertaiset, siistit ja tyylikkäät. Erotuksena esimerkiksi [[lännenratsastus|lännenratsastuksen]] tietyissä lajeissa suositusta tyylistä kouluratsastuksessa hevosen koristelemista tai huomiota herättävien varusteiden käyttämistä ei pidetä sopivana. Harjoitusvarusteiden ulkonäöllä ei juuri ole väliä, mutta kilpailuvarusteet määräytyvät tarkkojen sääntöjen ja perinteiden mukaisesti.
Levadessa hevonen nousee pystyyn koukistunein takajaloin niin, että kintereet ovat vain 20–25 cm korkeudella maasta. Levade on perusta courbettelle, jossa hevonen hyppää levadesta ilmaan. Capriolessa hevonen hyppää ensin ilmaan ja potkaisee siitä taaksepäin niin, että se on hetken lähes vaakasuorana ilmassa.
 
Hevosen kouluratsastuskilpailuvarusteet ovat yleensä mustaa tai tummaa nahkaa. Useimmiten käytetään erityisesti kouluratsastusta varten kehitettyä [[kouluratsastussatula]]a, jossa on syvä istuin ja suorat ohuet siivet. Säännöt eivät kuitenkaan vaadi tietynlaisen satulan käyttöä. Kilpailuissa käytetään melkein aina [[kankisuitsitus|kankisuitsia]], paikoittain kuitenkin helpon tason kilpailuissa sallitaan myös [[nivelkuolain|nivelsuitsituksen]] käyttöä. Hevonen pyritään tuomaan radalle erittäin puhtaana ja siistinä ja kaikin puolin edustavan näköisenä. Harja on yleensä ohennettu ja lyhennetty nyppimällä ja kilpailuissa letitetty ja kääritty pieniksi sykeröiksi, myös häntä saatetaan osaksi letittää.
▲==Hevosen ja ratsastajan varusteet==
▲[[Tiedosto:Hannoveraner Dressur Goethe 3 bestes.jpg|thumb|left|150px|Kouluratsastuksessa ratsastajalta odotetaan asiallista ja siistiä pukeutumista]]
 
Kouluratsastajan kilpailuasu on hyvin muodollinen. Aivan pienimuotoisissa, alemman tason, tai nuorten ratsastajien kilpailuissa ei välttämättä vaadita muuta kuin siisti ratsastusasu mielellään vaaleiden [[ratsastushousut|ratsastus­housujen]] kanssa. Aivan alimpia tasoja lukuun ottamatta ratsastajan on käytettävä [[kannus|kannuksia]]. Pitkän tukan on oltava kiinni siististi, usein käytetään [[hiusverkko]]a.
Kouluhevosen kilpailuvarusteet ovat yksinkertaiset mutta elegantit, yleensä mustaa tai tummaa nahkaa. [[Satula]]na käytetään useimmiten tarkoitukseen parhaiten sopivaa kouluratsastussatulaa (koulusatulaa), jossa on syvä istuin ja suorat ohuet siivet, mutta muutkin satulat ovat sallittuja. [[suitset|Suitsituksena]] käytetään kankisuitsia. Kankisuitset ovat kuitenkin esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] pakolliset vasta vaativalta tasolta alkaen, ja helppo B -tasolle saakka ratsastetaan aina nivelsuitsilla. Hevonen pyritään tuomaan radalle erittäin puhtaana ja siistinä ja kaikin puolin edustavan näköisenä. Harja yleensä letitetään pieniksi sykeröiksi ja häntäkin saatetaan osaksi letittää.
 
KouluratsastajanHelpon kilpailuasutason onkilpailuasuun hyvin muodollinen, vaikkakaan aivan pienissä kilpailuissa ei välttämättä vaadita muuta kuin siisti ratsastusasu mielellään vaaleidenkuuluvat [[ratsastushousut|ratsastus­housujenratsastuskypärä]] kanssa. [[Poni]]ratsukoille vaatimukset ovat samoin mestaruuskilpailuita lukuun ottamatta löyhemmät. Virallisemmissa kilpailuissa helpon tason kilpailuasuun kuuluvat, ratsastussaappaat (joiden kanssa käytetään kouluratsastuskannuksia)kannuksin, vaaleat ratsastushousut, vaaleat käsineet ja musta tai tummansininen tyylikäs ratsastustakki (kilpailutakki), jonka alle tuleealla vaalea pusero. jaKaulalla on [[plastron]] tai [[solmio]]. Vaaleat asusteet ovat käytännössä yleensä valkoisia. Vaativa A -tasolta ylöspäin ratsastaja voi pukeutua ratsastustakin sijasta [[frakki]]in, ja ratsastuskypärän korvaa vaativissa luokissa [[knalli]], frakin kanssa [[silinteri]], vaikkakin turvakypärä on aina sallittu päähine. Hevosen tavoin ratsastajankin on esiinnyttävä edukseen olemalla kaikin puolin hillityn siisti näky.
 
Vaativa A -tasolta alkaen ratsastaja voi pukeutua ratsastustakin sijasta [[frakki]]in. Ratsastuskypärä on tapana korvata vaativissa luokissa [[knalli]]lla tai frakin kanssa [[silinteri]]llä, mutta turvakypärän käyttö on sallittua kaikilla tasoilla.
Kouluratsastuskilpailuissa voi verryttelyalueella halutessaan käyttää jalkasuojia ja raippaa, mutta apuohjat ovat kiellettyjä. Suoritusalueella ei sallita näistä mitään. Hajamieliset kouluratsastajat tulevatkin toisinaan hylätyksi ratsastettuaan vahingossa radalle raippa kädessä. Kuolaimille on kilpailuissa tiukat säännöt ja rajat, joita myös valvotaan. Varsinkin isoissa kilpailuissa jokaisen ratsukon suitsitus kuolainta myöten tarkastetaan suorituksen yhteydessä.▼
 
▲Kouluratsastuskilpailuissa voi verryttelyalueella halutessaanvoi käyttää jalkasuojia[[raippa (apu)|raippaa]] ja raippaahevosella jalkasuojia, mutta apuohjat ovat kiellettyjä. Suoritusalueella ei sallita näistä mitään. Hajamieliset kouluratsastajat tulevatkin toisinaan hylätyksi ratsastettuaan vahingossa radalle raippa kädessä. Kuolaimille on kilpailuissa tiukat säännöt ja rajat, joita myös valvotaan. Varsinkin isoissa kilpailuissa jokaisen ratsukon suitsitus kuolainta myöten tarkastetaan suorituksen yhteydessä.
Kouluratsastuksen harjoittelu ei vaadi erityisiä muusta ratsastuksesta poikkeavia varusteita, joskin koulusatula tai ainakin koulupainotteinen yleissatula helpottaa oikean istunnan löytämistä ja vuorovaikutusta hevosen kanssa eikä häiritse hevosen lapojen liikkeitä. Kannukset ja kankisuitsitus mahdollistavat äärimmäisen hienovaraisen vuorovaikutuksen hevosen ja ratsastajan välillä, mutta niiden hedelmällinen käyttö edellyttää molemmilta hyvää koulutustasoa.
 
== Kouluratsastus maailmalla ja Suomessa ==
[[KuvaThumb:Horse riding left.jpg|thumb|200px|Kouluratsastus on suosittu laji ympäri maailmaa]]
Kouluratsastuksen ehdottomat kärkimaat ovat lajia jo pitkään hallinnut [[Saksa]] sekä [[Alankomaat|Hollanti]]. Myös [[Yhdysvallat]], [[Espanja]] ja [[Ruotsi]] ovat menestyneet viime vuosina{{milloin}} erittäin hyvin. Lajin viime aikojen{{milloin}} tunnetuimpiin nimiin kuuluvat hollantilaisratsastajat [[Alankomaat|hollanti]]laisratsastajat Anky van Grunsven]] ja [[Edward Gal]] sekä saksalaiset [[saksa]]laiset Ulla Salzgeber]], [[Isabell Werth]] ja [[Nicole Uphoff-Becker]].
 
[[SuomiHevosurheilu suomessa|Suomessa]] kouluratsastus on [[esteratsastus|esteratsastuksen]] ohella suosituin [[ratsastus|ratsastuksen]] laji. SuomalaisenSuomalaisista kouluratsastuksenkouluratsastajista suurin nimimenestynein on ilman muuta [[Kyra Kyrklund]], joka on [[1970-luku|1970-luvulta]] lähtien tehnyt huipputason kansainvälistä kilpailu-uraa saavuttaen muun muassa hopeaa maailmanmestaruuskilpailuissavuoden [[1990]] maailmanmestaruuskilpailuissa, maailmancupin finaalin voiton [[vuonna 1991]] ja kolme viidettä sijaa [[olympialaisetRatsastus olympialaisissa|olympialaisissa]] (vuosina [[Kesäolympialaiset 1980|1980]], [[Kesäolympialaiset 1988|1988]] ja [[Kesäolympialaiset 1992|1992]]). Melko menestykkäästi ovat kansainvälisellä tasolla kilpailleet myös muiden muassa (suomalaistunut [[norjaMarko Björs]]lainen), [[JanneElisabeth BerghEhrnrooth]], Marko Björs, Elisabeth Ehrnrooth, [[Jennifer (Eriksson|Jenny) Eriksson]], [[Maarit Raiskio]], [[Tuulikki (Sohlberg|Tutu) Sohlberg]], [[Kimmo Sulkala]] ja [[Heidi Svanborg]] sekä suomalaistunut norjalainen [[Janne Bergh]]. Eriksson, Sohlberg ja Raiskio päätyivätsaavuttivat yhdessä Kyrklundin kanssa vuoden [[Kesäolympialaiset 1988|1988 olympialaisten]] joukkuekouluratsastuksessa kuudennellekuudennen sijallesijan, mikämitä katsottiinpidettiin näinSuomen kaltaiselta pieneltä kouluratsastusmaalta erinomaiseksi saavutukseksi. Tämä on kuitenkin toistaiseksi ainoa kerta, kun Suomella on ollut kouluratsastusjoukkue [[olympialaiset|olympialaisissa]]. Myös vuoden [[Kesäolympialaiset 2000|2000 olympialaisiin]] oli tarkoitus lähettää joukkue, mutta kahden ratsastajan (näistä toinen Kyrklund) jouduttua jäämään pois osallistuminen jäi Ehrnroothiin ja Svanborgiin henkilökohtaisessa kilpailussa, jossa nämä sijoittuivat häntäpäähänkouluratsastusjoukkue.
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kouluratsastus”