Ero sivun ”Samaran alue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ lähde + osuus Venäjän BKT:stä |
f |
||
Rivi 28:
==Maantiede==
Samaran alue rajoittuu pohjoisessa [[Tatarstan]]iin, idässä [[Orenburgin alue]]eseen, etelässä [[Kazakstan]]iin, lounaassa [[Saratovin alue]]eseen ja lännessä [[Uljanovskin alue]]eseen.<ref name="KommersantSamara"/>
[[
Alue sijaitsee [[Itä-Euroopan tasanko|Itä-Euroopan tasangon]] kaakkoisosassa. Alueen länsiosan kautta virtaa [[Volga]], jonka keskijuoksulle on padottu Euroopan suurin tekojärvi, [[Kuibyševin tekojärvi]] (Samaran tekojärvi).<ref name="Automobil Atlas Rossija"/>
Rivi 35:
==Historia==
Alue on vanhaa [[turkkilais-tataarilaiset kansat|turkkilais-tataarilaisten kansojen]] asuinaluetta. [[Mongolit]] valloittivat sen 1200-luvulla, jonka jälkeen se kuului [[Kultainen Orda|Kultaisen Ordan valtakunta]]an 1330-luvulle asti, jolloin se hajosi pienemmiksi valtioiksi. Sen jälkeen alue tuli kuulumaan [[Kazanin kaanikunta]]an, jonka [[Venäjä]] valloitti [[1552]].{{lähde}}
==Väestö==▼
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Samaran alueen asukasluku oli 3 215 532 ja väestötiheys on 60,0 as./km². Kaupunkilaisten eli kaupungeissa tai [[kaupunkityyppinen taajama|kaupunkityyppisissä taajamissa]] asuvien osuus väestöstä oli 80,2 prosenttia. Suurimmat kaupungit olivat [[Samara]] (1 164 685 as.), [[Toljatti]] (719 632 as.), [[Syzran]] (178 750 as.) ja [[Novokuibyševsk]] (108 438 as.). Alueen keskikokoisia, yli 30 000 asukkaan kaupunkeja olivat tuolloin [[Tšapajevsk]] (72 692 as.), [[Žiguljovsk]] (55 565 as.), [[Otradnyi]] (48 356 as.) ja [[Kinel]] (34 491 as.).<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>▼
Alueen väestön enemmistö on [[venäläiset|venäläisiä]], joita on 83,4 % väestöstä.{{selvennä|vuosi+ lähde}} Lisäksi on [[tataarit|tataareja]] 3,6 %, [[mordvalaiset|mordvalaisia]] 3,6 %, [[tšuvassit|tšuvasseja]] 3,6 %, [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] 2,5 %, [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]] 0,6 %, [[kazakit|kazakkeja]] 0,4 %, [[juutalaiset|juutalaisia]] 0,4 %, [[saksalaiset|saksalaisia]] 0,3 %, [[baškiirit|baškiireja]] 0,2 %, [[marit|mareja]] 0,1 % ja muita 1,3 %.▼
==Hallinto==
Samaran alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on [[Samara]] (
Paikallishallintoa varten alue on jaettu 25 kunnallispiiriin ja 10 kaupunkialueeseen.{{lähde}}
==Talous==
[[
[[
▲[[Tiedosto:Zhiguli Hydroelectric Station.jpg|thumb|right|270px|Žigulin vesivoimala]]
Alueen osuus Venäjän [[bruttokansantuote| bruttokansantuotteesta]] oli vuonna 2010 yhteensä 692,9 miljardia [[Venäjän rupla|ruplaa]], joka oli 1,85 prosenttia maan kansantuotteesta.<ref name="BKT-RU-19982010"/> Asukasta kohti laskettuna alueella kansantuotetta kerrytettiin 215,5 tuhatta ruplaa (5 279 EUR) vuonna 2010.<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/> Tämä on 82 prosenttia Venäjän keskiarvosta.<ref name="BKT-RU-19982010"/>
Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat auto-, avaruus-, lentokone-, metallinjalostus-, öljy- ja petrokemianteollisuus. Lisäksi tuotetaan sähköenergiaa ja rakennusaineita. Maataloudessa harjoitetaan viljan ja auringonkukan viljelyä sekä karjanhoitoa.
▲==Väestö==
▲Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Samaran alueen asukasluku oli 3 215 532 ja väestötiheys on 60,0 as./km². Kaupunkilaisten eli kaupungeissa tai [[kaupunkityyppinen taajama|kaupunkityyppisissä taajamissa]] asuvien osuus väestöstä oli 80,2 prosenttia. Suurimmat kaupungit olivat [[Samara]] (1 164 685 as.), [[Toljatti]] (719 632 as.), [[Syzran]] (178 750 as.) ja [[Novokuibyševsk]] (108 438 as.). Alueen keskikokoisia, yli 30 000 asukkaan kaupunkeja olivat tuolloin [[Tšapajevsk]] (72 692 as.), [[Žiguljovsk]] (55 565 as.), [[Otradnyi]] (48 356 as.) ja [[Kinel]] (34 491 as.).<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
▲Alueen väestön enemmistö on [[venäläiset|venäläisiä]], joita on 83,4 % väestöstä.{{selvennä|vuosi+ lähde}} Lisäksi on [[tataarit|tataareja]] 3,6 %, [[mordvalaiset|mordvalaisia]] 3,6 %, [[tšuvassit|tšuvasseja]] 3,6 %, [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] 2,5 %, [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]] 0,6 %, [[kazakit|kazakkeja]] 0,4 %, [[juutalaiset|juutalaisia]] 0,4 %, [[saksalaiset|saksalaisia]] 0,3 %, [[baškiirit|baškiireja]] 0,2 %, [[marit|mareja]] 0,1 % ja muita 1,3 %.
==Lähteet==
| |||