Ero sivun ”Reino Castrén” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oli kuin olikin mukana. |
p →Varhaisempi ura: - typo |
||
Rivi 5:
Reino Castrénin vanhemmat olivat [[VR|Valtionrautateiden]] pääjohtaja [[Jalmar Castrén]] ja Elli Montell. Hänen veljensä oli profressori [[Viljo Castrén]]. Castrén kirjoitti ylioppilaaksi [[Helsingin normaalilyseo]]sta vuonna 1926, valmistui [[diplomi-insinööri]]ksi [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] rakennusinsinööriosastolta 1931 ja väitteli tekniikan tohtoriksi 1939. Hän työskenteli Valtionrautateiden ratainsinöörinä 1931–1934 ja [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] tutkijana 1934–1937 sekä ratainsinöörinä 1937–1949. Hän oli myös Teknillisen korkeakoulun dosenttina 1941–1957.<ref name="DI" /> Castrénia ei vahvan likinäköisyyden vuoksi kelpuutettu varusmiespalvelukseen, mutta hän kouluttautui [[kadettikoulu]]n erillisellä kurssilla [[insinööriupseeri]]ksi ja yleni myöhemmin reservin insinöörimajuriksi. Hän suoritti myös yleisesikunnan tiedustelu-upseerikurssin vuonna 1935.<ref name="veljekset" />
Heimotyöstä ja maanpuolustuksesta kiinnostunut Castrén liittyi opiskeluaikanaan [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemiseen Karjala-Seuraan]] (AKS).<ref name="veljekset" /> Hän toimi sen hallituksen jäsenenä vuosina 1930–1931 ja 1937–1939, varapuheenjohtajana 1933–1935 ja 1944 sekä heimotyön johtajana 1936–1939.<ref>Eskelinen 2004, s. 370, 375.</ref> Hänestä tuli yksi AKS:n parhaimpia Itä-Karjala-asiantuntijoita, varsinkin [[Talousmaantiede|talousmaantieteen]] alalla. Hän teki muun muassa vuonna 1933 tutkimuksen [[Vienanmeren kanava]]n rakentamisesta.<ref name="veljekset" /> Hän oli myös AKS:n yhteyshenkilö muihin heimojärjestöihin sekä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vähemmistökansallisuuksien vapautusta ajaneeseen kansainvälisen Prometheus-liikkeeseen.<ref>Eskelinen 2004, s. 180.</ref> [[Talvisota|Talvisodan]] aikana Castrén palveli ensin päämajan tiedustelu- ja sitten propagandaosastolla. Jatkosodan alettua hän sai tehtäväkseen laatia suunnitelman miehitettävän Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan organisaatiosta ja hänestä tuli kyseisen esikunnan [[Tiedusteluosasto (Itä-Karjalan sotilahallinto)|tiedusteluosaston]] päällikkö.<ref name="veljekset" /> Hän oli puuhaamassa myös heinäkuussa 1941 järjestettyä [[Vuokkiniemen kansalliskokous|Vuokkiniemen kokousta]], jossa ”Karjalan kansan” nimissä julistettiin Itä-Karjala liittyneeksi Suomeen<ref>Jukka Lindfors: [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vuokkiniemen_kokous_julisti_ita-karjalan_osaksi_suomea_54089.html#media=54100 Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea] Ylen Elävä arkisto 23.5.2011. Viitattu 11.2.2013.</ref> ja avusti professori [[Jalmari Jaakkola]]a tämän laatiessa valtiovallan tilauksesta teosta ''Suomen idänkysymys'', jonka tarkoituksena oli tieteellisesti perustella Itä-Karjalan kuuluminen Suomelle<ref>Miika Kallatsa: [http://tutkielmat.uta.fi/pdf/lisuri00102.pdf Suomen Saksalle luovuttamat sotavangit jatkosodan aikana], s. 32. Lisensiaatin tutkimus, Tampereen yliopisto 2009. Viitattu 11.2.2013.</ref>. Keväällä 1942 Castrén sai erikoistehtäväkseen tutkia Itä-Karjalan yhdistämistä Suomeen rautatieyhteyksillä. Rautatiehallituksen aloitteesta tehty yli 300-sivuinen selvitys valmistui seuraavana keväänä. Siinä esiteltiin 20 vaihtoehtoista ratalinjausta sekä 8 rintamarataa. Suunnitelmasta toteutettiin [[Uuksu]]sta [[Aunus|Aunukseen]] rakennetun ratayhteyden lyhyt jatko [[Mäkriä]]lle.<ref name="veljekset" /> Jatkosodan aikana Castrén kuului myös [[Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona|suomalaisen Waffen-SS-pataljoonan]] asioita kotimaassa hoitaneeseen SS-
Sodan loppuvaiheessa 1944 Castrén palveli jälleen päämajan tiedusteluosastossa ja kotiuttamisen jälkeen avustajana Pääesikunnan ulkomaanosastossa. Sodan jälkeen hän joutui epäillyksi [[asekätkentä]]jutussa ja oli pidätettynä, turvasäilössä sekä vangittuna yhteensä 27 kuukautta. [[Punainen Valpo]] epäili hänen syyllistyneen myös vakoiluun. Lopulta [[sotaylioikeus]] vapautti hänet syyttömänä. Castrén oli myöhempinä vuosinaan aktiivisesti mukana entisten AKS:läisten perustaman Kerho 22:n toiminnassa.<ref name="veljekset" />
| |||