Ero sivun ”Hapetus-pelkistysreaktio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) laajennettu |
|||
Rivi 1:
'''Hapetus-pelkistysreaktio''' (''redox-reaktio'') on [[kemiallinen reaktio]], jossa yksi tai useampi [[elektroni]] siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle. Tällaisessa reaktiossa toinen reaktion osapuolista, elektroneja luovuttava aine, [[hapetus|hapettuu]] ja toinen, elektroneja vastaanottava aine, [[pelkistys|pelkistyy]]. Hapettuvaa ainetta kutsutaan pelkistimeksi, koska se pelkistää toisen aineen, ja pelkistyvää ainetta hapettimeksi, koska se vastaavasti hapettaa toisen aineen.
[[Hapetusluku]] ilmaisee, kuinka monta elektronia atomia on luovuttanut tai vastaanottanut jonkin [[yhdiste]]en syntyessä alkuaineistaan. Jos alkuaine on tällöin vastaanottanut elektroneja, hapetusluku on negatiivinen.
Esimerkiksi hapetus-pelkistysreaktio Cu<sup>2+</sup> + Zn → Cu + Zn<sup>2+</sup> voidaan jakaa [[puolireaktio]]ihin:▼
== Ioniyhdisteiden hapetus-pelkistysreaktiot ==
▲Täydellisesti elektronit siirtyvät alkuaineelta toiselle [[ioniyhdiste]]iden reaktioissa tai niiden syntyessä alkuaineistaan. Esimerkiksi hapetus-pelkistysreaktio Cu<sup>2+</sup> + Zn → Cu + Zn<sup>2+</sup> voidaan jakaa [[puolireaktio]]ihin:
* Zn → Zn<sup>2+</sup> + 2 e<sup>−</sup> (hapetus)
* Cu<sup>2+</sup> + 2 e<sup>−</sup> → Cu (pelkistys).
Rivi 7 ⟶ 10:
Puolireaktiot tapahtuvat yhtä aikaa, joten yhteenlasketussa kokonaisreaktiossa ei näy [[elektroni|elektroneja]].
== Kovalenttisten yhdisteiden reaktiot ==
Hapetus-pelkistysreaktiota sovelletaan esimerkiksi [[sähköparisto]]ssa. Paristossa tapahtuvassa hapetus-pelkistysreaktiossa siirtyy elektroneja, mikä synnyttää [[sähkövirta|sähkövirran]]. ▼
Myös monia [[kovalenttisidos|kovalenttisten]] yhdisteiden reaktioita voidaan pitää hapetus-pelkistysreaktioina. Vaikka elektronit eivät tällöin täydellisesti siirrykään atomilta toiselle, on sidokseen osallistuvista alkuaineista yleensä jompikumpi [[elektronegatiivinen|elektronegatiivisempi]] kuin toinen eli sillä on suurempi kyky vetää yhteisiä elektroneja puoleensa. Täten voidaan elektronien katsoa osittain siirtyneen tälle alkuaineelle.
Esimerkiksi [[hiili|hiilen]] [[palaminen]] eli [[hiilidioksidi]]n syntyminen alkuaineistaan on hapetus-pelkistysreaktio. Hiilidioksidissa hiiliatomilla on kaksi yhteistä elektroniparia kummankin happiatomin kanssa, mutta koska happi on elektronegatiivisempi, voidaan näiden katsoa osittain siirtyvän hiileltä hapelle. Toisin sanoen tässä reaktiossa hiili hapettuu eli toimii pelkistimenä, kun taas happi pelkistyy eli toimii hapettimena.
== Sovelluksia ==
▲Hapetus-pelkistysreaktiota sovelletaan esimerkiksi [[sähköparisto]]ssa. Paristossa tapahtuvassa hapetus-pelkistysreaktiossa siirtyy elektroneja, mikä synnyttää [[sähkövirta|sähkövirran]].
Liuoksen tai sulaneen aineen läpi johdetun sähkövirran avulla monet hapetus-pelkistysreaktiot on myös mahdollista saada tapahtumaan päinvastaiseen suuntaan kuin ne muutoin tapahtuisivat. Ilmiötä sanotaan [[elektrolyysi]]ksi.
Haitallisia hapetus-pelkistysreaktioita taas tapahtuu [[korroosio]]n yhteydessä. Tästä näkökulmasta katsoen sähköparistoissa tapahtuu [[galvaaninen korroosio|galvaanista korroosiota]].
| |||