Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 11.38 muokkaa Markku A. Huttunen (keskustelu \| muokkaukset) 34 muokkausta Nimimuutokset: itse ehdottamani "muurahaislyhtyhämähäkit" (Corinnidae) lyhennetty "pikarihämähäkeiksi" ja huono "kellarihämähäkit" korvattu koko Segestriidae-heimolle paremmin soveltuvalla nimellä "torvihämähäkit" ← Vanhempi muutos		Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 12.14 muokkaa kumoa Markku A. Huttunen (keskustelu \| muokkaukset) 34 muokkausta Uusia termejä lisätty: koukkuleuat, kudosveri, verhoilijahämähäkki, goljattarantula Uudempi muutos →
Rivi 72: === Ruuansulatus === Hämähäkit kykenevät nauttimaan vain nestemäistä ravintoa. Tärkeä osa [[ruuansulatus\|ruuansulatuksesta]] tapahtuukin saaliseläimen sisällä hämähäkin uhriinsa ruiskuttaman myrkyn ja ruuansulatusentsyymejä sisältävän nesteen vaikutuksesta. Kun nämä eritteet ovat muuttaneet saaliin kudokset nestemäiseen muotoon, hämähäkki puristelee tai imee "mehun" saaliista suuhunsa. Hämähäkkien suu on melko yksinkertainen. Se yhteydessä sijaitsevat [[~~kelikeerit~~koukkuleuat]] (kelikerit), jotka ovat leukakoukuilla ("myrkkyhampailla") varustettuja leukaraajoja sekä muutamia ympäröiviä rakenteita. Varsinaista suuaukkoa ympäröi hieno karvoitus, joka suodattaa ruokamassasta kaikki siinä jäljellä olevat kiinteät hiukkaset. Ravinnonhankinnassa keskeinen elin on [[imumaha]], joka sijaitsee eturuumiissa, aivojen takana. Sen voimakkaat lihakset imevät nesteen saaliista hämähäkin ruuansulatuskanavaan. Mahaan liittyy useita umpipusseja, joista osa ulottuu jopa hämähäkin jalkojen yläosan sisään. Tällä on luultavasti merkitystä ruokasulan sekoittumisen kannalta. Rivi 82: Useimmilla hämähäkeillä on hengitystä varten sekä kiduksia muistuttavat [[lehtikeuhkot]] että korkeampien eläinten keuhkoputkia muistuttavat [[ilmaputkisto\|ilmaputket]]. Lehtikeuhkot sijaitsevat takaruumiin etuosassa. Ilma kulkee lehtikeuhkoihin niiden kohdalla hämähäkin vatsapuolella olevista raoista ja ne ovat yhteydessä sydämeen sijaiten saman pussin sisällä. Ilmaputkisto avautuu takaruumiin kärjessä olevan aukon kautta ja sen tiehyet kulkevat suoraan useisiin elimiin takaruumiin sisällä. Hämähäkit eivät suorita mitään hengitysliikkeitä, vaan kaasunvaihto on passiivista. Verenkierto on avoin eli verta vastaava neste, [[hemolymfa]], virtaa kudoksissa vapaasti~~, joskin~~ sydämen liikuttamana. Niinpä hemolymfan voisi suomentaa kudosvereksi. Happea sitova molekyyli on [[hemosyaniini]], minkä vuoksi hapekas veri on väriltään sinertävää ja hapeton väritöntä. [[Sydän]] on pitkä ja sangen ohut putki ja se sijaitsee hämähäkin selkäpuolella. Sydämen kohdalla monilla hämähäkkilajeilla on kuvio, jonka läpi sydämen liikkeet voi olla mahdollista nähdä. Hämähäkkien sydämen lyöntitiheys vaihtelee isojen lajien 60–70 lyönnistä minuutissa pienten lajien yli 200 lyöntiin minuutissa.<ref>http://www.xs4all.nl/~ednieuw/Spiders/Info/spiderinfo.htm</ref> === Silmät === Rivi 110: Lajista riippuen hämähäkit saalistavat useilla eri tavoilla. Tavallisin näistä on pyydystysverkkojen käyttäminen. Usein hämähäkki väijyy verkon keskellä ja odottaa seittiin tarttuvaa saalista. Hämähäkillä voi olla verkon reunalla pienikokoinen pesä, joka on yhteydessä verkkoon yksittäisellä seitillä. Seitin välittämien värähdysten avulla hämähäkki saa hälytyksen saaliista. Hämähäkeillä on hyvä kyky erottaa hyönteisten aiheuttamat värähtelyt muiden syiden aiheuttamista. Kun hämähäkki havaitsee oikeanlaisia värähtelyjä, se syöksyy puremaan saalista. Useimmat hämähäkit käärivät saaliinsa paketiksi. Joillekin hämähäkeille on tavallista käyttäytyä tavallisten petoeläinten tapaan eli juosta saalin perässä ja lopulta heittäytyä sen päälle. Muita saalistuskeinoja ovat myös piiloansat (esim. kolot, joiden suuaukkoon hämähäkki asettuu väijymään saalista). Jotkin hämähäkit (kuten verhoilijahämähäkki, ''[[Atypus affinis]]'') tekevät itselleen seittiputken. Se on eräänlainen putken muotoinen verkko, jonka sisäpuolelle hämähäkki asettuu. Saaliin lentäessä putken päälle hämähäkki keihästää sen myrkkyhampaillaan ja vetää sen ansan sisään. Hämähäkit osaavat tehdä koloihinsa myös suljettuja irtopohjia. Kun esimerkiksi [[juoksujalkaiset\|juoksujalkainen]] ryömii tyhjältä vaikuttavaan koloon, hämähäkki syöksyy irtopohjan alta ja tappaa saaliinsa. == Elintavat ja ympäristö == Rivi 182: [[Tiedosto:Brachypelma edit.jpg\|thumb\|left\|200px\|Meksikonpunapolvitarantula (''Brachypelma smithi'').]] [[Lintuhämähäkit]] ovat suurimpia hämähäkkejä. Suurimmat niistä, kuten eteläamerikkalainen [[~~goljatlintuhämähäkki~~goljattarantula]] (''Theraphosa blondi''), voivat olla jalkojen kärkiväliltään jopa n. 30 cm pitkiä. Lintuhämähäkkejä esiintyy niin sademetsissä kuin aavikoillakin; osa lajeista kaivaa maahan pysyvän pesän, toiset käyttävät tilapäisiä, luonnon tarjoamia suojia, ja osa elää puissa. Lintuhämähäkit käyttävät ravinnokseen kaikkia eläimiä, jotka suinkin saavat nujerrettua. Ravinto koostuu enimmäkseen hyönteisistä, mutta suurimmat lajit saattavat silloin tällöin napata jonkin pikkunisäkkään. === Vesihämähäkit ===

Ero sivun ”Hämähäkit” versioiden välillä