Ero sivun ”Benjamin Harrison” versioiden välillä

408 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
Kuvitusta
(Lupaava artikkeli -ehdotus)
(Kuvitusta)
Muutettuaan Indianaan Harrison alkoi vaimonsa rohkaisemana osallistumaan paikallispolitiikkaan. Harrison liittyi juuri perustettuun [[Yhdysvaltain republikaaninen puolue|republikaaniseen puolueeseen]], joka ajoi tuolloin erityisesti orjuuden lakkauttamista. Harrison oli poliittisilta näkemyksiltään maltillinen republikaani<ref name=bioguide/>. Vuoden 1856 presidentinvaaleissa Harrison tuki puolueen ensimmäistä presidenttiehdokasta [[John C. Frémont]]ia, joka kuitenkin hävisi vaalit demokraattien [[James Buchanan]]ille. Myös vuoden 1860 vaaleissa Harrison tuki republikaanien ehdokasta [[Abraham Lincoln]]ia, joka myös valittiin presidentiksi.<ref name="history"/>
 
<!--[[Tiedosto:GenBenHarrison.jpg|thumb|300px|Benjamin Harrison palveli ansiokkaasti [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodassa]] ja eteni aina bvt. prikaatikenraaliksi.]]-->
Pian Lincolnin vaalivoiton jälkeen [[Etelävaltiot|Konfederaatio]] julistautui itsenäiseksi ja aloitti myöhemmin [[Yhdysvaltain sisällissota|sisällissodan]] [[Pohjoisvaltiot|Unionia]] vastaan. Harrison liittyi vapaaehtoisena armeijaan ja hänet sijoitettiin [[luutnantti|luutnantiksi]] [[Indianan 70. vapaaehtoisjalkaväkirykmentti]]in. Sodan loppuun mennessä Harrison oli jo nimitetty [[Brevet|bvt.]] [[prikaatikenraali]]ksi.<!-- Sodasta paljon lisää--><ref name="history"/>
 
 
Vuonna 1881 Harrison valittiin Indianan edustajaksi [[Yhdysvaltain senaatti]]in<ref name=bioguide/>. Senaatissa ollessaan hän pyrki erityisesti ajamaan maanomistajien ja [[intiaanit|alkuperäisasukkaiden]] oikeuksia kasvavaa [[raideliikenne]]teollisuutta vastaan sekä vaati sisällissodan veteraaneille runsasta eläkettä palveluksistaan. Harrison riitautui puolueensa kanssa vuonna 1882, kun republikaanit ajoivat kongressissa kiinalaisten siirtolaisten maahanmuuton kieltävää [[Chinese Exclusion Act]] -lakiehdotusta. Harrisonin mielestä uusi laki oli ristiriidassa kiinalaisille siirtolaisille aiemmin myönnettyjä oikeuksia kohtaan, eikä Harrison tahtonut vahvana periaatteen miehenä rikkoa aiempaa sopimusta. Laki kuitenkin hyväksyttiin senaatissa ilman Harrisonin tukea.<ref name="history"/>
 
Vuonna 1887 Harrison menetti senaatinpaikkansa Indianan demokraattiehdokkaalle [[David Turpie]]lle. Seuraavana vuonna Harrison valittiin republikaanien presidenttiehdokkaksi. Hänen vastaehdokkaansa oli istuva presidentti, demokraatti [[Grover Cleveland]]. Toisin kuin valtaosa aiemmista presidenttiehdokkaista, Harrison päätti käyttää niin kutsuttua "kuisti-kampanjointia". Koko maan laajuisen kiertueen sijaan Harrison antoi eri [[delegaatio]]ille useita puheita kotikaupungissaan Indianapolisisissa. Harrison sai noin 90 000 ääntä vähemmän kuin Cleveland, mutta voitti valitsijamiehissä lukemin 233-168 ja nousi näin Yhdysvaltain 23. presidentiksi.<ref name=bioguide/> Yhtenä Harrisonin voiton tärkeimmistä seikoista pidetään sitä, että hän onnistui voittamaan tärkeät [[New York (osavaltio)|New Yorkin]] ja Indianan valitsijamiehet puolelleen. Myöhemmin Harrisonin vastustajat väittivät hänen lahjoneen New Yorkissa ja Indianassa äänestäjiä puolelleen, mutta väitteitä ei ole koskaan voitu osoittaa toteen.<ref name="history"/>
 
=== Presidenttinä ===
[[Tiedosto:Harrison-Morton 1888.jpg|thumb|300px|Harrison voitti vuoden 1888 presidentinvaalit, vaikka sai vähemmän kansanääniä kuin vastaehdokkaansa. Kuvassa Harrisonin ja [[Levi P. Morton]]in yhteinen vaalmainos.]]
Vuonna 1887 Harrison menetti senaatinpaikkansa Indianan demokraattiehdokkaalle [[David Turpie]]lle. Seuraavana vuonna Harrison valittiin republikaanien presidenttiehdokkaksi. Hänen vastaehdokkaansa oli istuva presidentti, demokraatti [[Grover Cleveland]]. Toisin kuin valtaosa aiemmista presidenttiehdokkaista, Harrison päätti käyttää niin kutsuttua "kuisti-kampanjointia". Koko maan laajuisen kiertueen sijaan Harrison antoi eri [[delegaatio]]illedelegaatioille useita puheita kotikaupungissaan Indianapolisisissa. Harrison sai noin 90 000 ääntä vähemmän kuin Cleveland, mutta voitti valitsijamiehissä lukemin 233-168 ja nousi näin Yhdysvaltain 23. presidentiksi.<ref name=bioguide/> Yhtenä Harrisonin voiton tärkeimmistä seikoista pidetään sitä, että hän onnistui voittamaan tärkeät [[New York (osavaltio)|New Yorkin]] ja Indianan valitsijamiehet puolelleen. Myöhemmin Harrisonin vastustajat väittivät hänen lahjoneen New Yorkissa ja Indianassa äänestäjiä puolelleen, mutta väitteitä ei ole koskaan voitu osoittaa toteen.<ref name="history"/>
 
Harrisonin presidenttikaudella pitkään jatkunut taloudellinen taantuma lisäsi ihmisten halua vahvistaa liittovaltion valtaa talousasioissa. Vuonna 1890 Harrison, jota oli jo pitkään luonnehdittu [[protektionismi|protektionistiksi]], tuki Ohion kongressiedustajan ja tulevan presidentin [[William McKinley]]n nimellä [[McKinley Tariff]] -tunnetuksi tullutta lakiehdotusta, joka määräsi Yhdysvaltojen rajalle huomattavia [[suojatulli|suojatulleja]] kotimaisen tuotannon tukemiseksi. Harrisonin kaudella Yhdysvaltain kongressi käytti ensimmäisen kerran rauhan aikana yli miljardi dollaria, mikä vihastutti useita ihmisiä. Harrisonin ja muun republikaanipuolueen katsottiin joissakin piireissä ajavan liiaksi rikkaiden etuja köyhempien kustannuksella. Lisäksi Harrison ajoi presidenttikautensa aikana [[John Sherman]]in talouteen liittyviä [[Sherman Silver Purchase Act]]- ja [[Sherman Antitrust Act]] -lakeja, jotka velvoittivat liittovaltiota ostamaan 4,5 miljoonaa [[unssi]]a [[hopea]]a joka kuukausi ja rajoittivat yritysten vapautta yhdistyä ja tehdä keskinäisiä sopimuksia.<ref name="history"/>