Ero sivun ”Joukkotiedotusväline” versioiden välillä

1 763 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
Fix, osa tekstistä ei kovin merkittävää sisältöä
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
p (Botti muokkasi: tr:Basın-Yayıntr:Basın-yayın)
(Fix, osa tekstistä ei kovin merkittävää sisältöä)
'''Joukkotiedotusväline''' eli '''massamedia''' tarkoittaa viestintäkanavaa tai laitetta, jolla voidaan [[Viestintä|viestiä]] suurille joukoille toistuvasti. Sanalla tarkoitetaan teknisten laitteiden ja järjestelmien lisäksi myös organisaatioita[[organisaatio]]ita, jotka harjoittavat joukkoviestintää. JoJoukkotiedotusvälineitä ennenovat sähköistä[[lehdistö]], viestintää on[[elokuva]], merkittävää median osaa[[radio]], painettua[[televisio]] sanaa pääasiassa päivälehdistöä tarkoittaen kutsuttu myösja [[neljäsWorld valtiomahtiWide Web|neljänneksi valtiomahdiksiinternet]].
 
== Joukkotiedotusvälineitä ==
* [[Lehdistö]]: päivälehdet ja aikakauslehdet
* [[Elokuvat]]: elokuvateattereissa, videoina ja DVD-levyinä, digitaalisessa muodossa
* [[Radio]]
* [[TV]]: satelliitti-TV, kaapeli-TV ja maanpäällinen TV
* [[World Wide Web|WWW]]
 
== Joukkotiedotusvälineiden vaikutus ==
 
Joukkotiedotusvälineitä on käytetty tiedoninformaation jakamiseen. Laajettuaan joukkotiedotusvälineet ovat ryhtyneet myös viihdyttämään vastaanottajiaan, jolloin on herännyt kysymys joukkotiedotusvälineiden tiedotusluonteesta. [[Alvin Toffler]] jakaa kirjassaan ''[[Third waveWave]]'' tiedotuksen agraariin, teolliseen ja jälkiteolliseen. Eurooppalais-yhdysvaltalaisesta näkökulmasta ensimmäinen kattava joukkotiedotus olivat katolilaisen kirkon saarnastuolista luetut kuulutukset, jossa kirkko pystyi säätelemään tiedotuskanavan käyttöä. Toisessa vaiheessa tuli protestanttinen vallankumous, [[kirjapainotaito]] sekä 1700-luvulla [[Sanomalehti|sanomalehdet]], mikä jatkui radiolla ja televisiolla. Jo ennen sähköistä viestintää on merkittävää viestimien osaa, painettua sanaa pääasiassa päivälehdistöä tarkoittaen kutsuttu [[Neljäs valtiomahti|neljänneksi valtiomahdiksi]]. Kolmannessa aallossa joukkotiedottaminen laajenee omaehtoisemmiksi kustanteiksi ja verkottuu.
 
Tiedotusvälineitä voidaan käyttää erilaisiin tarkoitusperiin vaikutuskanavana: kaupallisiin tarkoituksiin, tai poliittisiin tarkoituksiin mielipidemuokkaajina ja pahimmillaan karkeankin propagandan jakeluun. Toisaaltaan vapaatVapaat tiedotusvälineet voivat olla vallanpitäjien "vartijoita"”vartijoita” tuomalla esiin epäkohtia.
 
Massatiedotusvälineillä on myös kulttuurillisiakulttuurisia vaikutuksia. Kaikkialle yhtenäisenä levitettävä kaupallinen tiedotus ja viihde on nähty usein kulttuurien monimuotoisuutta uhkaavana tekijänä.
 
== Joukkotiedotusvälineet [[Suomi|Suomessa]] ==
 
Suomessa media-ala on kartelloitunutta ja huomattava osa merkittävistä medioistatiedotusvälineistä kuuluu suurille viestintäalan yhtymille [[Sanoma]]lle tai [[Alma Media]]lle, mitkä muodostavat viestintäalan konglomeraatteja ja joilla on näin konsernina mahdollisuus vaikuttaa voimakkaasti mielipiteen muodostumiseen. Toinen merkittävä taho on [[Yleisradio]]. Kolmantena vaikuttavana tekijänä ovat maakuntalehdet. Maakuntalehtien kansainvälisten uutisten uutisvalikoimaan vaikuttaa merkittävästi [[STT]], jonka suurin lehtiomistaja on Sanoma, joka kustantaa mm.muun muassa ''[[Helsingin Sanomat]]'' -päivälehteä. Näin ollen kansainvälisten uutisten osalta lehdistön [[Reuters]]ilta tuleva uutisvirta on [[STT]]:n toimittamaa. Sen sijaan kotimaisissa aiheissa voi olla erilaisia painotuksia.
 
Kaupallisesti vähälevikkisiä aatteellisia lehtiä tuetaan parlamentaarisella lehdistötuella, mikä tukee mm.muun muassa eduskuntapuolueiden pää-äänenkannattajajien kustantamista.
 
Joukkotiedotusvälineiden ja valtiovallan välistä vuorovaikutteista suhdetta kuvaa se, että monet kansanedustajat ja ministerit sekä eurokansanedustajat ovat ammatiltaan toimittajia. Toimittajia ovat mm. Suomen pääministeri [[Matti Vanhanen]], kansanedustaja ja radiotoimittaja [[Pertti Salovaara]], kansanedustaja ja televisiotoimittaja [[Saara Karhu]], kansanedustaja [[Liisa Jaakonsaari]], kansanedustaja ja televisiotoimittaja [[Antero Kekkonen]], kansanedustaja [[Jaakko Laakso]], eurokansanedustaja [[Esko Seppänen]] ja [[Paavo Väyrynen]]. Kaiken kaikkiaanKaikkiaan noin 15% kansanedustajista on toiminut jollain lailla toimittajina.
 
Merkittäviä suomalaisia poliittisia toimittajia ovat puoluelehtien päätoimittajat[[päätoimittaja]]t, Yleisradion poliittiset toimittajat sekä poliittisia asioita käsittelevät ajankohtaisohjelmien toimittajat, suurimpien päivälehtien pääkirjoittajat sekä vakiokolumnistitvakio[[kolumni]]stit. Poliittisia toimittajia toimii myös ministereiden erityisavustajina eli poliittisina sihteereinä.
 
== Katso myös ==
'''Tunnetuimpia toimijoita media-alalla:'''
* [[Alma Media]]
* [[Sanoma]]
* [[Yleisradio]]
* [[Talentum]]
* [[Janton]]
 
== Suurimmat mediaryhmät suuruusjärjestyksessä ==
{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
#[[Sanomalehti|Sanomalehdet]] 49,8%
#[[Televisio]] 19,1%
#[[Aikakauslehti|Aikakauslehdet]] 17%
#[[Kaupunkilehti|Kaupunki]]- ja noutopistelehdet 5,3%
#[[Radio]] 4,2%
#[[Ulkomainonta]] 3,2%
#[[Verkkomedia]] 1,4%
#[[Elokuva]]t 0,2%
 
== Medioiden parissa vietetty aika ==
{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
#Televisio 38,3%
#Radio 32,9%
#Sanomalehdet 8,5%
#Aikakauslehdet 4,4%
#[[Kirja]]t 5,3%
 
Suomalaiset viettävät päivittäin eri medioiden parissa peräti 9 tuntia 22 minuuttia.
 
Suomessa käytettiin vuonna 2002 mediamainontaan 1 053 miljoonaa euroa.
 
==Katso myös==
* [[Media]]
* [[Multimedia]]
* [[Sosiaalinen media]]
* [[Internet]]
* [[Multimedia]]
* [[Psykologinen sodankäynti]]
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.yleradio1.fi/punainenheinakuu/punainenradio/# Näytteitä Yleisradion yhteiskunnallisista ohjelmista 1970-luvulta]
*[http://194.252.88.3/radiouut.nsf/sivut/historia [[Paavo Lipponen]] radiotoimittajana]
 
==Lähteet==
<references />
 
[[Luokka:Joukkotiedotus]]