Ero sivun ”Aurora Järnefelt” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w-fix (Suomen senaatti)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Aurora Fredrika Järnefelt''' (o.s. [[Molander]],; [[8. elokuuta]] [[1800]], [[Ilomantsi]] – [[25. kesäkuuta]] [[1868]], [[Kuopio]])<ref>http://dbgw.finlit.fi/kenraalit/?id=203</ref>) oli [[Porvoo]]n [[piispa]]n [[Johan Molander]]in tytär ja kenraali, kuvernööri ja senaattori [[AleksanderAlexander Järnefelt]]in äiti.<ref>http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_jarnefelt.htm</ref> Tätä kautta hän oli Suomen kulttuurielämässä näkyvästi vaikuttaneiden sisarusten [[Eero Järnefelt]]in, [[Arvid Järnefelt]]in, [[Armas Järnefelt]]in ja [[Aino Sibelius|Aino Sibeliuksen]] (o.s. Järnefelt) isänäiti ja toisen päähenkilön, AleksanderAlexander Järnefeltin, äiti Arvid Järnefeltin vanhemmistaan AleksanderAlexander Järnefeltistä ja [[Elisabeth Järnefelt]]istä (omaa sukua [[Clodt von Jürgensburg]]) kirjoittamassa ''[[Vanhempieni romaani]]ssa''.
 
Aurora Fredrika syntyi [[filosofian maisteri]], [[teologian tohtori]], [[Porvoo]]n [[piispa]] Johan Molanderin (25.&nbsp;toukokuuta 1762 – 28.&nbsp;tammikuuta 1837) ja [[Magnus Fredrik Tawast|Fredrika Lovisa Tavast]]in (k. 1827) perheeseen.<ref>http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9798</ref>
 
Aurora Fredrika Molander meni naimisiin [[Karjala|Karjalan]] [[kihlakunta|kihlakunnan]] kruunun[[vouti]] [[Gustav Adolf Järnefelt]]in (26.&nbsp;heinäkuuta 1791 – 17.&nbsp;toukokuuta 1838)<ref>http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12897</ref> kanssa.<ref name="ethesis.helsinki.fi2">http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/julkunen/pikkukau.pdf</ref> Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, viisi tyttöä ja neljä poikaa. Heidän lapsistaan nuorin, August AleksanderAlexander Järnefelt syntyi vuonna 1833 [[Tohmajärvi|Tohmajärvellä]]. AleksanderinAlexanderin ollessa viisivuotinen hänen isänsä kuoli ja pian tämän jälkeen omaisuus pakkohuutokaupattiin. Aurora Järnefelt muutti lastensa kanssa vuonna 1845 Kuopioon.<ref name="ethesis.helsinki.fi2"/>
 
Auroralle jäi mieheltään suuri perintö, mutta tuohon aikaan nainen ei saanut hallita omaisuutta. Hänelle määrättiin holhooja, joka tuhlasi omaisuuden viimeistä penniä myöten. Aurora-leski joutui tämän johdosta asumaan kahdentoista Kuopion vuotensa aikana yhdessätoista eri osoitteessa. Lopulta aatelisnainen päätyi [[hellahuone]]eseen ja kuoli vuonna 1868. Järnefeltiltä jäi näkemättä poikansa AleksanderinAlexanderin Kuopion [[kuvernööri]]nä toteuttama asiakirjojen suomeksi kirjoituttaminen ja taiteista tunnetut lapsenlapsensa.<ref>Tiihonen, Maritta toim.: "Kiveen kaiverretut kohtalot", Sunnuntaisuomalainen-liite, 4.11.2006.</ref>
 
==Järnefeltin pojat<ref>http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_jarnefelt.htm</ref>==
*Pojista vanhin, Gustav Johan oli Ilomantsin [[kihlakunnantuomari]].
*Toiseksi vanhin, Karl Konstantin oli [[Viipuri]]n läänin [[maanmittari]].
*Klas Erik oli [[Kontiolahti|Kontiolahden]] [[kirkkoherra]].
*Kuopus, [[kenraaliluutnantti]] ja [[Suomen senaatti|senaattori]] [[August AleksanderAlexander Järnefelt|August AleksanderAlexander]] valitsi sukunsa perintönä sotilasuran.
 
==Lähteet==
Rivi 17:
 
{{AAKKOSTUS:Järnefelt, Aurora Fredrika}}
 
[[Luokka:Suomalaiset henkilöt]]
[[Luokka:Vuonna 1800 syntyneet]]