|
'''Matti Sven Heikinpoika Saarikoski''' (s. [[10. huhtikuuta]] [[1890]] [[Lapua]] - k.– [[24. tammikuuta]] [[1917]] [[Latvia]]) oli suomalainen [[Jääkäriliike|jääkäri.]], Hänenjonka vanhempansakomppanianpäällikkönä olivattoiminut työmies[[Armas HeikkiStåhlberg]] Saarikoskiampui jaSaksan itärintamalla hänen kieltäydyttyään Sofiaosallistumasta Huhtahyökkäykseen.<ref name="SJE1939">SuomenTapaus jääkärienherätti elämäkerrastopaheennusta 1938</ref><refja name="SJE1975">Suomenaiheutti jääkärienkriisin elämäkerrastosuomalaisen 1975</ref>jääkäripataljoonan keskuudessa.
==Jääkäriaika==
[[Kuva:1. komppania.jpg|thumb|300px|Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania]]
TämäSven lapualainenSaarikosken merimiesvanhemmat olivat työmies Heikki Saarikoski ja Sofia Huhta. Saarikoski toimi merimiehenä ennen kuin liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:nen 1. komppaniaan 17. syyskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella, [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]] sen ensimmäiseen vaiheeseen. HänSaarikoski kieltäytyi 24. tammikuuta 1917 lähtemästä Aa-joen toiselle retkelle, jolloin komppanian oberzugführer Ståhlberg ampui hänet pistoolilla komppanian edessä Aa-joen rannalla Mitaun edustalla. Asia oli myöhemmin käsiteltävänä [[Sotaoikeus|sotaoikeudessa]], joka ei katsonut sen antavan aihetta enempiin toimenpiteisiin. HänetSaarikoski haudattiin Mitaun sotilashautausmaahan. Saarikoski oli kuollessaan kirjoilla Nurmossa ja oli naimaton (tieto on lähteestä Suomen sotasurmat 1914-1922, tosin jääkäri Kuula väittää päiväkirjassaan hänen olleen nainut mies).<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>
Saarikosken ampumisen seurauksena jääkärijoukossa puhkesi vakava kriisi.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> Erittäin jyrkästi tapauksen tuomitsi esimerkiksi kauhavalainen jääkäri [[Arvo Pollari]], joka kirjoitti: "'' "Mitä merkitsee meidän yhteiset ponnistuksemme, kun omat miehet ampuvat toisiaan. On tosiaankin luja kuri joukossamme, kun kaikki miehet seisovat kantapäät yhdessä ja katsovat kun yhtä miehistä tapetaan. Ei! Ei tällainen temppu ei menesty toista kertaa. "'' " Vaikka sotaoikeus vapautti Ståhlbergin ja esimerkiksi hauptzugführer [[Torsten Jernström]] katsoi hänen menetelleen ainoalla oikealla tavalla, monet jääkäritoverit pitivät Ståhlbergiä murhaajana.▼
==Tapahtui Aa-joen taisteluiden aikaan==
Kun oberzugführer [[Kaarlo Armas Ståhlberg|Armas Ståhlberg]] ampui 24.1.1917 kieltäytyneen lapualaisen jääkärin Matti Sven Heikinpoika Saarikosken, niin jääkärijoukossa puhkesi jälleen vakava kriisi.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
Saarikoski oli kuollessaan kirjoilla Nurmossa ja oli naimaton.<ref>Tieto on lähteestä Suomen sotasurmat 1914-1922. Jääkäri [[Aarne Kuula]] väittää päiväkirjassaan hänen olleen nainut mies ja kahden lapsen isä.</ref>
Jääkäri [[Aarne Kuula]] kirjoitti: ''"Saarikoski I komppaniasta kieltäytyi lähtemästä mukaan ja oberzugführer Ståhlberg ampui hänet toverien silmien edessä pistoolilla. Hän oli nainut mies ja kahden lapsen isä."''
▲Erittäin jyrkästi tapauksen tuomitsi esimerkiksi kauhavalainen jääkäri [[Arvo Pollari]], joka kirjoitti: ''"Mitä merkitsee meidän yhteiset ponnistuksemme, kun omat miehet ampuvat toisiaan. On tosiaankin luja kuri joukossamme, kun kaikki miehet seisovat kantapäät yhdessä ja katsovat kun yhtä miehistä tapetaan. Ei! Ei tällainen temppu ei menesty toista kertaa."''
Vaikka [[sotaoikeus]] vapautti Ståhlbergin, ja esimerkiksi hauptzugführer [[Torsten Jernström]] katsoi hänen menetelleen ainoalla oikealla tavalla, monet jääkäritoverit pitivät Ståhlbergiä murhaajana.
==Lähteet==
*Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Saarikoski, Sven}}
[[Luokka:Jääkärit]]
| 