Ero sivun ”Ratsutila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kaikki muokaukkseni poistin. Vahingossa säilyi jotain |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) pois toinen linkeistä, kun vievät kuitenkin samaan artikkeliin |
||
Rivi 1:
'''Ratsutila''' eli '''rustholli''' ({{k-sv|rusthåll}}) oli maatila, jonka tehtävänä oli lähes koko [[ruotujakolaitos|ruotujakolaitoksen]] olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen [[1808]] saakka, varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Ratsutilan isäntää kutsuttiin ratsutilalliseksi eli ''rusthollariksi''.
Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi [[torppa]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä
[[Ruotujakolaitos|Ruotuväki]]armeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n valtakuntaa. Tällöin rustholleille määrättiin vakanssi- ja passevolanssimaksu, joiden lakkauttamisen aika tuli vasta vuonna [[1886]], kun koko ruotujakolaitos lakkautettiin. Maksuksi vuonna 1809 määrättiin 10 tynnyriä viljaa ratsutilaa kohden.
| |||