Ero sivun ”Ratsutila” versioiden välillä

 

Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi [[torppa]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä [[aputila]] eli [[Augmentti (ruotujakolaitos)|augmentti]], joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.

*Nenonen & Teerijoki; ''Historian suursanakirja'', WSOY 1998.

* {{Lehtiviite | Tekijä = Aarre Läntinen | Otsikko = Suomen ratsastalo- ja rusthollilaitoksen kehityspiirteitä | Vuosi = 1991 | Sivut = 123–134, 169 | Numero = 62 | Julkaisu = Genos | www = http://www.genealogia.fi/genos/62/62_123.htm | Viitattu = 12.11.2009}}

 

== Aiheesta muualla ==