Ero sivun ”Ratsutila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
ruotsin tai minkään muunkaan kielen sanojen merkityksiä ei voi omin päin muutella siitä mitä ne sanakirjojen mukaan ovat
Rivi 1:
'''Ratsutila''' (myös '''rustholli''', {{k-sv|rusttjänstrusthåll}}) oli tila joka (alunperin) varusti ratsumiehen kruunun palvelukseen ja sai sitä kautta verovapauden. TälläNäin saattoi yleensätapahtua tarkoitetaanjo ennen [[Ruotujakolaitos|ruotujakolaitostaruotujakolaito]]sta tapahtunuttaratsupalvelussa ratsupalvelua({{k-sv|rusttjänst}}), joka määrättiin noin vuosina 1279–1280 [[Alsnön sääntö|Alsnön säännössä]]. Ratsutilan oli oltava varakas sillä hevosen ja sotilaan varustukset olivat kalliit. 1300-luvun puolivälissä ratsupalvelukseen ilmoittautunut talonpoika korotettiin usein rälssimieheksi ja hän sai verovapauden tilaansa, jota alettiin kutsua ratsutilaksi eli rustholliksi (ruots. rusthåll).<ref>[http://www.tampere.fi/tiedostot/5vghMjEul/kulttuurimaiseman_kehitys.pdf[Ruotujakolaitos|ruotujakolaitoksen]]</ref> Näin kruunu sai kipeästi tarvitsemiaan ratsusotilaita. Ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta vuoteen [[1808]] saakka, kuului rusthollin myös jatkossa varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. [[Sääty|Säätyläisten]] sisäisiä eroja korosti vuoden 1626 ritarihuonejärjestys, jonka mukaan sääty jakaantui kolmeen luokkaan.<ref>[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19451/kuluttam.pdf?sequence=1]</ref> Talonpoikaisten ratsutilat alkoivat muodostaa siitä lähtien varakkaamman [[talonpoika|talonpoikaisväestö]] osan talonpoikaisessa säädyssä.
 
Ratsutilat muodostettiin läänien ja pitäjien suurimmista maatiloista ja niiden tehtävänä oli varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaa varten. Tavallisesti ratsupalvelusta suorittamaan palkattiin ulkopuolinen, jolle järjestettiin rahapalkan lisäksi [[torppa]] elantoa varten. Ratsupalvelua suorittamaan lähti usein myös talon nuorempi poika tai jopa isäntä itse. Vastapalvelukseksi miehen ja hevosen palveluksesta rustholli sai verohelpotuksia: ratsumiehen ja hevosen kustannuksiksi arvioitiin noin 50–80 [[taaleri]]a. Mikäli talon omien verojen määrä ei riittänyt kuluihin, ratsutilalle voitiin tällöin määrätä [[aputila]] eli [[Augmentti (ruotujakolaitos)|augmentti]], joka maksoi veronsa päätilalle. Varsinaisella ratsutilalla saattoi olla useampikin aputila. Ratsupalvelusta suorittavan mahdollinen kuolema tai haavoittuminen aiheutti lisäkuluja tilalle, sillä sen oli hankittava uusi mies edesmenneen tai haavoittuneen tilalle.
Rivi 18:
*{{Verkkoviite | Osoite =http://ptoukkar.pp.fi/ratsutilat.pdf | Nimeke =Ratsutilat ja ratsutilallisväestö Someron ja Tammelan pitäjissä vuosina 1770–1860 | Tekijä =Kemppainen, Seppo | Tiedostomuoto =pdf | Julkaisija =Pertti Toukkari | Viitattu = 12.11.2009 }}
 
[[Luokka:Suomen sotahistoria]]
 
[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]]
[[Luokka:Suomen sotahistoria]]
 
[[sv:RusttjänstRusthåll]]