Ero sivun ”Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 27:
Pelkkä yhteiskunnallinen politisointi ei riittänyt, vaan ahkerasti keskusteltiin myös suomen kielestä ja sen asemasta. Tämä olikin yksi koko osakuntaa yhdistävä asia ja suomalaisuuden harrastus oli yleistä. Yrjö Koskinen otti innolla osaa näihin harrastuksiin. [[M. A. Castrén]] oli 1849 palannut tutkimusmatkaltaan [[Siperia]]sta ja aloittanut luentonsa Kalevalasta ja [[Suomalainen mytologia|suomalaisesta mytologiasta]]. Yrjö Koskista hartaampaa ja innostuneempaa kuulijaa hän tuskin saattoi toivoa. Koskinen suostui pitämään osakunnan kokouksissa suomenkielistä pöytäkirjaa ja hänet valittiinkin sittemmin osakunnan vakinaiseksi pöytäkirjanpitäjäksi. Tässä roolissaan hän laati [[Osakunta|osakunnan]] viimeisen pöytäkirjan [[14. joulukuuta]] [[1852]], kun osakuntalaitos Suomen yliopistoissa lakkautettiin. Kun osakunnat vuonna [[1868]] Suomen olojen vapauduttua sallittiin uudelleen, tuli Yrjö Koskisesta entisen osakuntansa Pohjalaisen osakunnan inspehtori.
Pohjalaisen osakunnan puitteissa Yrjö Koskinen aloitti myös kirjallisen uransa, jonka myötä hän omaksui nimen Yrjö Koskinen. Kirjoittaessaan Hämeenkyrön opettajalle, Wareliukselle suomalaisia kieliharjoituksia sai Koskinen ajatuksen laatia suomenkielisen esityksen kotipitäjästään. Syksyllä 1849 hän jätti Pohjalaiselle osakunnalle kilpakirjoituksen ''Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä''. Siitä hän sai palkinnoksi E. G. Geijerin kootut teokset. Koskisen kirjaa tarjottiin [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]n julkaistavaksi, mutta [[8. huhtikuuta]] [[1850]] annettu suomen kielen käyttöä kuristava [[kieliasetus (1850)|kieliasetus]] näytti asettavan voittamattomat esteet kirjan julkaisemiselle. Ruotsiksi kirjan olisi voinut julkaista, mutta Koskinen kieltäytyi jyrkästi kääntämästä kirjaansa ruotsiksi, ja tämän jälkeen hän kirjoittikin laajan tuotantonsa kaikki teokset suomen kielellä. Teos kuitenkin painettiin vuonna 1852 ja se siis ilmestyi vuoden 1851 Suomi-kirjassa.
=== Yliopisto-opinnot ===
| |||