Ero sivun ”Valtio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Määrittely: hyperlink |
p →Määrittely: tarkennus + hyperlink |
||
Rivi 6:
Käsitteet valtio, [[kansakunta]] ja [[yhteiskunta]] sekoitetaan usein. Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista, josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan muun muassa [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisessä]] ja [[liberalismi|liberalistisessa]] perinteessä valtioon ja [[kansalaisyhteiskunta]]an. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli [[julkinen sektori|julkiseen sektoriin]], (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli [[yksityinen sektori|yksityiseen sektoriin]] ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan ([[kolmas sektori]]). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on [[neljäs sektori]], jolla tarkoitetaan [[perhe]]ttä, [[sukututkimus|sukua]] ja [[ystävä]]piiriä.
[[Max Weber]]in [[klassinen|klassisen]] [[määritelmä|määritelmän]] mukaan valtio on [[organisaatio]], jolla on [[legitimiteetti|legitiimi]] [[väkivaltakoneisto|väkivaltamonopoli]] tietyllä [[maantiede|maantieteellisellä]] [[alue|alueella]]. Tässä mielessä kaikkia mikrovaltio|mikrovaltioita ei voida pitää tosiasiallisina valtioina.
Usein valtiosta puhuttaessa tarvitaan nimenomaan itsenäisiä eli suvereeneja valtioita. Sellaisia on maailmassa nykyisin noin 200, ja [[Etelämanner]]ta lukuun ottamatta maapallon kaikki maa-alueet kuuluvat nykyisin johonkin valtioon. Merellä luetaan valtion alueeseen kuuluvaksi rannikon läheisyydessä olevat [[aluevesi|aluevedet]], mutta niiden ulkopuolella olevat vesialueet eivät kuulu mihinkään valtioon.
| |||