Ero sivun ”Kruunuhietakyyhky” versioiden välillä

lintulaji
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/eläimet | nimi = Kruunuhietakyyhky | status = Elinvoimainen | iucn = 106002965 | kuva = Pterocles coronatus 1921.jpg | leveys = 250 | kuvateksti = | domeeni = Aito...
(ei mitään eroa)

Versio 23. helmikuuta 2013 kello 15.09

Kruunuhietakyyhky (Pterocles coronatus) on hietakyyhkyihin kuuluva lintulaji.

Kruunuhietakyyhky
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Hietakyyhkylinnut Pteroclidiformes
Heimo: Hietakyyhkyt Pteroclididae
Suku: Hietakyyhkyt Pterocles
Laji: coronatus
Kaksiosainen nimi

Pterocles coronatus
(Lichtenstein, 1823[1])

Katso myös

  Kruunuhietakyyhky Wikispeciesissä
  Kruunuhietakyyhky Commonsissa

Tuntomerkit

Kruunuhietakyyhky on 25-29 senttimetriä pitkä. Koiraan alapuoli on väriltään kuviottoman punertavanharmaa. Pää ja kaulansivut ovat kellanoranssit. Nokan tyvellä kulkee musta pystyjuova kurkusta otsalle. Juovan ja silmän välissä on valkoinen reunus. Päälaen sivut ovat siniharmaat ja keskiosa punaruskea. Siipien yläpinnoilla on himmeänkeltaista pisaranmuotoista täplitystä. Naaraan höyenpuku on tiheiden mustien raitojen värittämä ja se muistuttaa paljon pitsihietakyyhkynaarasta, mutta sillä on kellanruskea kurkku sekä silmän takaa niskaan kulkeva vaaleansininen juova.[2]

Kruunuhietakyyhky päästää lennossa viisiosaista, melko kovaa ja nasaalia "tjo-ko tjo-ko-korr" -ääntä.[2]

Levinneisyys

Kruunuhietakyyhkyä tavataan Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]

Elinympäristö

Kruunuhietakyyhky pesii puoliaavikoilla ja kuivilla, kivikkoisilla ja vähäkasvustoisilla aroilla. Aamuisin kruunuhietakyyhky käy juomapaikoilla.[2]

Lähteet

  1. a b c Pterocles coronatus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 212. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.